Yyterin koirarannalla

Maanantaina olimme taas Yyterin koirarannalla uimassa koirien kanssa. Se oli kolmas kerta putkeen; olemme olleet jo lauantaina ja sunnuntaina, ja nyt eilen. Siellä on vaan niin hienoa, koirat saavat kirmata sydämmensä kyllyydestä rannalla ja vedessä. Vaikka vesi onkin semmoinen elementti mihin ei mieluusti mennä.
Aloitetaan lauantai päivästä...

LAUANTAINA lähdimme siinä kolmen jälkeen Yyterin koirarannalle. Ensin kyllä odottelimme että Markus tuo Amigon ja Coran meille. Pipsa oli ollut koko viikon meiän äitillä, joten sekin tuli vielä mukaan. Joten koiria oli kaiken kaikkiaan neljä mukana ja Ani oli innoissaan. Lisää kavereita ja varsinkin bestikset, Amigo ja Cora :D
Rannalla ei ollut kauheasti porukkaa, saimme hyvän paikan ihan läheltä. Ani oli yksistään vapaana, koska se ei poistu kauas ja on ainoa koira jokka suostuu kuuntelemaan käskyjä :) Mun tyttö osaa, sehän on selvä.
Ani ja Cora peuhasivat keskenään muiden koirien kanssa, Amigoa ei sinnet voinut edes päästää, se on niin ärtsy muita koiria kohtaan. Pipsa vaan makasi pitkin pituuttaan äidin vieressä. Tylsä koira se on, verrattuna noihin kolmeen muuhun.

SUNNUNTAINA lähdimme heti aamutuimaan koirarannalle. Mukanamme oli jälleen ne neljä koiraa ja samalla mukaamme tuli pari ihmistä lisää.
Rannalla oli vähemmän porukkaa kuin lauantaina, joten saimme taas mahatavan paikan. Seuraamme liittyi pian perhe joilla oli kaksi pikkuruista koiraa, Kääpiöpinseri Roxy ja joku terrieri Jackie. Aivan mahtava pari valjakko :D Cora leikki niiden kanssa ihan innoissaan. Ani jäi vähän taaemmaksi, mutta yritti pysyä kuitenkin perässä. Amigo pysyi hihnassa ja äirisi vanhaan tapaansa kaikille.
Ani pinkoili ympäri rantaa onnesta soikeana. Uusia tuttavuuksia saimme pilvin pimein. Ja Ani on siinö samalla saanut rohkeutta tutustua uusiin koiriin.
Lähdimme rannalta joskus iltapäivän aikaan, alkoi ilma vähän viiletä, eikä kukaan enää jaksanut olla :)

MAANANTAINA lähdimme Teron, Teemun ja Emmin kanssa vasta kuuden aikaan koirarannalle. Ani oli tälläkertaa yksin mukana, emme viitsineet poiketa Porin keskustassa, että olisimme noukkineet mukaamme Amigon ja Coran. Ei tänään, katsotaan myöhemmin tällä viikolla.
Rannalla ei ollut melkein ketään, ilma oli hieman viilentynyt, mutta kyllä porukkaa uimassa oli silti. Koiria oli suhkot paljon, verrattuna ihmisiin.
Lähdimme Teron kanssa kävelemään rantaa pitkin toiseen päähän, ihan vain huvin vuoksi. Mutta Ani oli innoissaan. Vastaan tuli niin erinäköisiä ja kokoisia koiria, Ani kävi jokaista vähän nuuhkaisemassa. Mutta heti tuli jos kutsuin.
Kun pääsimme puoleen väliin matkaan, näimme Pinserin :) Se tuli luoksemme ja yritti leikkiä Anin kanssa, mutta Ani vain murisi :P
Jäimme sitten juttelemaan Pinskun omistajien kanssa. Se oli puolitoistavuotias uros Luka, kennelistä Pinjoy. Se oli kauniin ruskea ja todellakin jääräpää. Ani kävi vähän väliä leikkimässä Lukan kanssa, mutta menon mentyä rajuksi poistui Ani paikalta vähin äänin. Ani sai myös kultaisennoutajan pennusta kaverin. Ensimmäistä kertaa Ani antoi selkää toiselle koiralle, yleensä se vain juoksee tykö ja sitten siitä johonkin jalkojen väliin ängetään turvaan.
Siellä oli todella hauskaa. Ja aiomme todellakin mennä vielä uudestaan tänä kesänä, monen monta kertaa. Anikin tykkää paikasta, saa aina leikkikaverin ja näkee muitakin koiria :)

(Anteeksi että on vähän huonosti selitelty, en muista ihan yksityiskohtaisesti jokaista päivää. Niin paljon kerkeää tapahtumaan ja ajatuksen juoksu on niin rajua mulla että huh huh :D)




"Katso kengurun loikkaa, Ani on löytänyt sen!"






Kaunis kuva Anista :)