Näyttelyt, koirarantaa ja ukkosta...

.... semmoinen oli meidän lauantai päivä lyhyesti ja erittäin ytimekkäästi sanottuna :D

Tosiaan aamu alkoi sillä, että lähdimme Poriin näyttelyihin, tällä kertaa mukana oli vain Netta, Ania en viitsinyt ilmoittaa edes sinne... Jouduin aamulla pika pesemään Netan koska se oli taas saanut uusia terva jälkiä selkäänsä, kiitos meidän kuivumattoman terassin. Sain ne suhteellisen hyvin pois, mutta vanhat terva jäljet takajaloissa, eivät meinanneet millään lähteä, joten niihin en sen kummemmin aikaa viitsinyt kuluttaa, sain niitä sentään vähän haalistumaan, joten se sai riittää.
Olimme suunnitelleet että menemme näyttelyihin yhtä matkaa Sannin kanssa, tosin eri autoissa, mutta kuitenkin, joten menimme aamulla sitten heille. Siitä pääsimme lähtemään hyvissä ajoin matkaan, eikä perillä ollut vielä hirveätä ruuhkaa, joten saimme rauhassa odottaa omaa kehäämme ja tsekata kanssa kilpailijoita. Voin sitten ensimmäiseksi sanoa, että Netta oli ainoa black&tan -värinen pinsereiden keskuudessa, muut olivat ruskeita :D Heh näytti hauskalta, kuitenkin aina on ollut myös mustia, kun olemme kehässä olleet, mutta tällä kertaa ei.
Netta käyttäytyi hyvin, ainakin mitä kentän laidalta seurasin, hieman se pyöriskelee, varmaankin etsien mua, mutta muuten oli hyvin. Harmillisesti Netta pelästyi jotain kentän laidalla, mikä sitten vaikutti koko loppu esittelyyn, joten Netta sai arvosanaksi vain H:n. Hyvillä mielillä kuitenkin palattiin kotiin ja tosiaan kokemuksen rikkaampana :)

Netan arvostelu:

"Kookas vahvarakenteinen narttu. Hieman pitkä runko, hyvä luusto ja pään pituus, pyöreähköt vaaleat silmät. Hyvä kaula ja selkä, pitkä lanne, kovin pyöristynyt lantio, niukka eturinta, voimakkaasti kuroutunut vatsa. Hyvät polvikulmat. Kovin leveät, löysät etulikkeet. Saisi olla luonteeltaan rohkeampi."


Tähän sanon ensimmäiseksi, että Netta ei koskaan ole kehässä pelännyt mitään, eikä kyllä muutenkaan, joten tämä tuli täytenä yllätyksenä. Sanni jopa tuomarille sanoi, ettei ole neidin tapaista pelätä näin, joten hänelle tästä kiitokset!
Sanni on onneksi varma ja rauhallinen esittäjä, joten Netta rauhoittua aavistuksen, mutta oli kuitenkin rauhaton ja syynäsi joka suuntaan pelokkaasti. Muuten ei mitään sanottavaa :)

Aaah, Netta jopa mitattiin, tai tuomari mittasi jokaisen koiran, mutta arvostelu paperiin sitä ei oltu kirjoitettu vaikka siinä sellainenkin kohta on.

Yatzi

Noppa

Jäimme vielä hetkeksi kiertelemään näyttely-alueelle, ei meillä kuitenkaan mikään hengen hätä kotiin ollut, Terokin oli jäänyt Anin kanssa kotiin, joten hyvillä mielin jäimme vähän seuraamaan muiden menoa. Koko päivän aurinko porotti taivaalta, eikä hirveästi tuulikaan ilmassa tuivertanut, joten päätimme lähteä käymään Yyterin koirarannalla, toki kävisimme ensin kotona, koska kaksi koiraa tarvitsee saada mukaan Ani ja Kimble :)

Haettuamme koirat lähdimme ajelemaan Yyteriin päin, matka sujui mukavasti, ainoastaan Netta oli levoton, se ravasi (jo tuttuun tapaansa) ikkunasta ikkunalle, mutta ei luojan kiitos vinkunut. Ani istuskeli toisessa nurkassa ja tuijotteli tyytyväisenä maisemia.

Onneksi rannalla ei hirveästi porukkaa ollut, pääsimme aika reunaan, missä voisin vuoretellen pitää koiria auki, toki ne olivat välillä samaan aikaan, mutta mieluummin vuorottelin, koska ne innostuvat muuten liikaa, eivätkä kuuntele :D

Sannilla oli Nopalle ja Yatzille jäljestysliinat, joilla koirat saisivat myös omaa vapautta, mutta olisivat helposti hallittavissa. Nopalle ranta oli jo tuttu, eikä poika paljoa arastellut veteen menoa, mutta Yatzi oli aikalailla samaa mieltä Anin kanssa vedestä - eli toisin sanoen ei kuulu pojan lemppari asioihin.

Tässä sitten kuvasatoa, enjoy :)

Ani huolehti Kimblestä :)

Noppa ja Netta vauhdin hurmassa :D

Noppa ja Netta :)

Mitä mahtaa Noppa tehdä..? Innostu varmaan ku Netta tulee tuhatta ja sataa tuolla sivussa :D

Sitten pientä kilpajuoksua!

Yatzi tarkkailee tyytyväisenä rannalta muiden menoa :)

Välillä riehuttiin koko porukan voimin!

Netta vastaan pojat.

Yöllä ukkosti, satuin siihen herämään, koska olen turhankin herkkäuninen ihminen. Piti välittömästi tarkistaa miten tytöt voivat ja voitte vaan arvata että ne vetivät täyttä hirttä sohvalla kylki kyljessä. Hyvä jos älysivät, että ulkona salamat halkovat taivasta ja jyrinä jytisyttää meidän ikkunoita! Netta hieman raotti silmiään ja oli niin kysyvän näköinen, että meinasin revetä nauramaan, mutta onneksi sain pidettyä mölyt mahassani, Tero kuitenkin nukkui tyytyväisenä. Palasin sänkyyni, mutta eihän uni meinannut tulla, kun huone välillä kylpi valossa :D

Että semmoista...

.... olen ollut taas erittäin huono päivittelemään blogiamme. Nooh ei sen puoleen ole oikein mitään ihmeellistä tapahtunutkaan, ollaan treffailtu pinsu poikia, eikä oikein muuta :D

Eilen lähdimme Linnanmäelle ja Sanni lupasi sen aikaa hoidella tyttöjä. Hyvillä mielin ja vailla huolen häivää, sain viettää päiväni Linnanmäellä. Mikä helpotus! Kyllähän jokainen kaipaa vähän lomaa arkisista asioista, mutta silti oli ihana tulla kotiin tyttöjen luokse, ovathan ne niin rakkaita mulle!
Tytöt olivat olleen oikein nätisti, eikä tarvitse hävetä niiden käytöstä :)