lauantai 28. huhtikuuta 2012

Tavara postaus

Tylsyyteeni päätin tehdä tälläisen postauksen, jossa esittelen tyttöjen tavaroita ja asioita joita tytöillä on. Jonkun verran on tullut laitettua rahaa tyttöihini, mutta ei sen väliä. Tykkään ostella niille kaikenlaista, joskus vähän liikaakin, mutta onko se väärin?

Aloitetaan vaikka esittely tyttöjen ruokapaikasta. Alunperin tytöillä oli sellainen muovinen liukuestetupeilla varustettu kippa, mutta sitten eksyimme Mustiin ja Mirriin, josta ostimme nuo mustat posliiniset kipat. Ne painavat suhteellisen paljon, mutta ovat kätevät ja kivan näköiset.
Juomakippana tytöillä oli myös sellainen samanlainen muovinen kuin ruokakippana. Ostimme silloin siellä samaisella reissulla tuollaisen ruskean posliinisen juomakulhoksi. Se on paljon isompi kuin se muovinen.
Sitten Tero on väsännyt juomakipan alle tuollaisen sinisen korokkeen, se on ehkä jonkun 20cm korkea tai 30cm, mutta juuri sopivan kokoinen tytöille. Tytöt ruokailevat keittiössä, onko ihme? Kuitenkin ruokapaikka on lähellä jääkaappia, ehkä on parempi että näytän  piirtämäni hauskan kuvan :D


Ehkä on vähän epäselvän oloinen, mutta jos vähän selvitän. Elikkä tuo iso soikea vasemmalla yläkulmassa kuvastaa keittiön pöytäämme. Tuo harmaa oikeassa yläkulmassa on jääkaappimme ja tuo J-muotoinen sarake kuvastaa keittiön tasojamme. Tyttöjen ruokapaikan olenkin jo kirjoittanut :) Älkää naurako, en jaksanut oikein panostaa tuohon piirustukseen, koska se ei ole nyt pääasia. Halusin vain selventää, että missä tytöt ruokailevat.

Tytöille on tullut ostettua monenmoisia herkkuja ja luita, joten näytän nyt mitä tällä hetkellä kaapistamme löytyy. Kaupoissa keksien valinnan vara on suhteellisen hyvä, mutta yleensä pitäydyn Pedigreen kekseissä. Ne maittavat tytöille hyvin, olen toki ostellut Lidlin Orlond merkkisiä keksejä, sekä Friskiesin. Mutta Pedigree on ollut enemmän mieleeni. 

Tuon purkin ostin joskus Lidlistä, siellä sisällä oli keksejä moneen eri muotoon, mutta ne on aikoja sitten syötetty tytöille. Tuo purkki on todella kätevä ja pidänkin sitä aina keittiön tasolla, sieltä on silloin nopein tapa ottaa pari keksiä ja palkita tyttöjä hyvästä käytöksestä. Tällä hetkellä siellä sisällä on Pedigreen kekesejä, sellaisia luun muotoisia.
Aina kun otan kyseisen purkin käteeni tai räplään sen kannen kanssa, niin arvatkaapa ketkä kaksi istuvat jo hännät hurjasti vispaten edessäni? Kyllä Ani ja Netta. Näkisittepä niiden kirkkaat nappisilmät kun ne tuijottavat herkeämättä silmiäni, ihan sama kuinka paljon heiluttelen käsissäni olevia makupaloja, tytöt tuijottavat vain silmiäni. Siinä kohtaa voisi sanoa, että on hyvä katsekontakti :D

Tytöille ostan myös makupaloiksi noita markies keksejä, tosin hieman harvemmin kuin esimerkiksi niitä luu-keksejä. Muistaakseni nämä ovat kaupassa hintavimpiakin? Ei sillä että se hinta kiinnostaa, mutta jonkun verran seuraan hinta eroja keksien välillä. Näitä ei siksi tarvitse ostaa kovin usein, koska meillä nämä kestävät suhteellisen kauan.
Tällä hetkellä tytöillä ei muita keksejä ole tarjolla, mutta sitäkin enemmän sellaisia herkkupaloja, jota välillä annan esimerkiksi ruuan jälkeen. Vähän kuin jälkkäriksi :D

Toki tytöt saavat välillä koira herkkujen lisäksi makupaloiksi lihapullia ja nakkeja. Niitä enemmänkin silloinkin kun ollaan ulkona metsässä kävelemässä tai pellolla. Lähinnä siksi että noiden nakkien ja lihapullien kutsu voima on paljon parempi ulkona kuin keksien. Se on tullut todistettua moneen otteeseen. Joten yleensä pelaan varman päälle ja ostan lihapullia kun lähdetään metsään. Silloin tytöt kyllä enemmänkin pyörivät jaloissa kuin kirmaavat ympäriinsä haistelemassa, no Netta välillä käy tekemässä omia juttujaan, mutta Ani mieluusti ravailee takanani.

Nämä Natural Bites palat ostettiin vähän kuin vahingossa. Kävimme Tokmannilla, jossa oli iso ilmoitus, että jos ostaa yhden bites pussin niin saa lelun kaupan päälle. Tero oli heti ostamassa tytöille tuon vasemman puoleisen pussin, jonka sisällä on kuivattuja muikkuja. Itse ostin sitten tuon oikeanpuoleisen, jossa on kana(possu) tikkuja. Näin saimme samalla kaksi lelua.
Netta rakastaa noita kalaherkkuja, mutta Ani ei niinkään. Anin mieleen ovat enemmän nuo kana(possu) tikut, sanotaan näin että Nettakin tykkää niistä, mutta kalaherkut ovat enemmän sen mieleen.

Luita on tullut ostettua jos monenlaisia, kaapissa on aina luupusseja, mitä on tullut ostettua sen enempää ajattelematta. Välillä unohdan että kotona koirien omassa kaapissa on noita pusseja enemmän kuin laki sallii!


Sitten voisin esitellä pikaisesti tyttöjen hihnat ja pannat, sekä muut hoito välineet. Suhteellisen vähän omasta mielestäni mulla on tytöille tavaraa, siis esim pantoja ja hihnoja.  Meillä tytöillä on tavallinen nahkahihna, flexi ja näyttelyhihna, ei muuta. Kolme, mutta ne ovat kaikki erillaisia. Pantoja on parisen kappaletta per koira, kummallakin on kuristava panta, sekä puolikuristavat. Pitäisi kyllä ostaa sellainen "tavallinen" panta, jossa sitten olisi nimikyltti. Lähinnä siksi, jos mennään mökille missä tytöt käyvät kunnolla tutkiskelemassa ympäristöä ja ne menevät hukkaan ja joku saa ne kiinni. Niin mulle pystyy sitten soittamaan ja ilmoittamaan.
Tytöillä on myös tuskinhoito välineitä, hyvin vähän.

Alla olevissa kuvissa on esitelty kaikki :)

Tämä panta on myytävän.
On liian iso tytöille.
Anin nahkahihna
Anin näyttelyhihna
Netan nahkahihna
Netan näyttelyhihna
Kummallakin koiralla oma flexi
Tälläinen "mikrokuitu" hansikas, jolla saa hyvin irtokarvat koirista.
Harjakinnas, jolla saa kivasti harjattua lyhyt karvaisia koiria.
Sekä heijastinliivit kummallakin. 

perjantai 27. huhtikuuta 2012

Mitä tytöt syövät?

Ajattelin tehdä tämmöisen ruoka postauksen, koska aika moni kyselee mitä koirilleni syötän tai kyselevät sopivia ruokia omille koirilleen. Se on paha sanoa mikä sopiii millekkin koiralle, koska itse olen käynyt niin monet ruuat läpi, ennen kuin löysin juuri meidän tytöille sopivan ja maittavan ruuan. Joten aloitetaan ihan alusta.....

Royal Canin Medium Junior oli ensimmäinen ruoka mitä Anille pentuna syötin. Lähinnä siksi, että sain Aulilta hieman ruokaa mukaan ja alekupongin, jolla sitten päätin ostaa kyseistä ruokaa lisää. Aluksi se meni hyvin kaupaksi, mutta silti mulla oli tarkoituksena vaihtaa hieman halvempaan ruokaan. En silloisilla opiskelija varoilla pystynyt kustantamaan noin 100€ / 15kg säkkejä, enkä kehdannut edes isältä tai äidiltä pyytää rahaa. Ja silloin Mustista ja Mirristä sanottiin, että ihan turhaa ostella niitä 3kg tai hieman isompia säkkejä, kun pidemmän päälle tuo isoin tulee halvemmaksi, mutta puhutaan rehellisesti, ei se siltikään tule niin halvaksi, että olisin jatkanut ruuan syöttämistä.

Pedigree Junior oli seuraavana listalla, mitä aloin Anille syöttämään. Se oli kohtuu hintaista, mutta harmillisesti vain 3kg säkeissä. Joten niitä tuli ostettua pari kolme kappaletta aina kerralla, niin ei tarvinnut sitten jatkuvasti käydä ostamassa. Tämä kelpasi Anille paremmin kuin Royal Canin mikä vähän hämmästytti. Toki monet sanoivat, että koirakin kaipaa vaihtelua, että ruoka maittaa. No kuitenkin kun Netta meille tuli, aloin välittömästi sekoittamaan tätä ja tytön vanhaa ruokaa keskenään. Netalla on  kyllä ollut aina ihan älyttömän hyvä ruokahalu, joten se ei varmaan edes huomannut kun sen ruokaa vaihdettiin :D
Kun tytöt olivat vähän yli vuoden ikäisiä, oli aika vaihtaa aikuisten koirien ruokaan.


Pentu ruuan jälkeen jatkoin saman merkin linjalla, eli Pedigree Adultilla joka sisältää sekä lihaa että kanaa. Se maistui tytöille kohtalaisen hyvin, Anilla varsinkin alkoi esiintyä nirsoilua, eikä se välttämättä edes syönyt päivään kahteen, kunnes ruoka taas maittoi. Yritin sekoittaa joukkoon sekä piimää että viiliä, mutta näppäränä tyttönä Ani imeskeli nappulat puhtaiksi ja sylki ne takaisin kippoon. Aloin olemaan vähän epätoivoinen ja kyselinkin paljon koira ihmisiltä, mitä siinä kohtaa kuuluisi tehdä. Moni sanoikin että kyllä se syö kun nälkä on. Tuntui silti pahalta kun Netta söi sen mitä tarjottiin, mutta nirppis Ani vain makoili pedillään vailla huolen häivää. Pikku hiljaa Nettakin alkoi nirsoilla, joten oli aika vaihtaa taas ruokaa.

Siinä kohtaa vaihdoin kokonaan merkkiä. Friskies Life Plus Nutrition kelpasi tytöille hyvin, jopa Anille. Olin tyytyväinen ja elättelin toivoa, ettei ruokaa tarvitsisi ihan hetkeen vaihtaa. Syötin Friskiesiä monta kuukautta ja aina se tuntui kelpaavan. Terokin huokaisi tyytyväisebä, etteipä tarvitse enää juosta kauppoja pitkin ja miettiä mitä syötettäisiin. Pikku hiljaa Ani aloitti nirsoilun, se saatti syödä pari nappulaa, mutta poistui paikalta. Se alkoi laihtua. Ostin Anille sitten Purina Onea joka maittoi tytölle taas. Tässä kohtaa Netta lopetti syömisen, syystä että se halusi täsmälleen samaa ruokaa kuin Ani, joten edessä oli taas ruuan vaihto. Sanotaan että toisaalta se oli hyvä, eipä tarvinnut ostaa kahta eri ruokapussia.

Tosiaan seuraavaksi syötin Purina Onea. Se maksoi aika paljon enemmän kuin Pedigree tai Friskies, mutta syötin sitä mikä tytöille kelpasi. Se oli huomattavasti pienempää nappulaa kuin edeltäjänsä, mikä varmasti oli meidän prinsessa Anille hyvä asia. Netalle pienempi nappula kelpasi myös aavistuksen paremmin kuin nuo isot. Olin tyytyväinen jälleen, mutta vain hetken. Ani alkoi jälleen nirsoilla. Äitikin alkoi jo ihmetellä, Netta kun söi sen enempää miettimättä, kunhan se vain oli samaa kuin Anilla. Anille kyllä kelpasi kaikki maailman koiranmakkarat ja meidän ruuan kastikkeet, mutta pidemmän päälle koiranmakkaroiden syöttäminen olisi todella kallista.
Joten ruokaa vaihdettiin jälleen kerran...



Ostin kaupasta summa mutikassa Benefulia, sanotaan ettei muuta ollut oikein tarjolla, muut olin jo kokeillut. Se kelpasi Anille taas, mutta tällä kertaa en elätellyt mitään toiveita. Pidemmän aikaa syötin kyseistä ruokaa, mutta itseäni rupesi vähän jurppimaan, se ettei kyseistä ruokaa valmistettu isommissa pusseissa. Kaupan hyllyiltä löytyi vain 1,5kg ja 3kg pusseja, joten päätin itse vaihtaa ruokaa. Kesti tosin hetken ennen kuin sain vaihdettua, mieltäni kerran lämmitti että Anille kelpasi ruoka. Kävimme Teron kanssa vähän katselemassa mitä ruokia olisi tarjolla, suurimpaa osaa oli jo kokeiltu, joten valinnan varaa oli hyvin vähän.


Seuraava tarjosimme tytöille Chappia, mutta se meni alusta alkaen hyvin huonosti kaupaksi, mutta syötimme pussin suosiolla loppuun. Ani jätti todella usein syömättä, vaikka kuinka sekoitin joukkoon koiranmakkaroita ja viiliä tai piimää. Mutta se söi ainoastaan parhaat päältä ja jätti kuivat nappulat kippoon. Nettakin osoitti nyt nirsoilun merkkejä, eikä syönyt läheskään niin hyvällä ruokahalulla kuin ennen joten vaihtoehtoja ei ollut kuin vaihtaa.
Pussi tuntui kestävän ikuisuuden, ihan kuin siitä ei olisi koskaan otettu ruokaa, mikä varmasti johtui siitä että tytöt jättivät enemmän syömättä kuin söivät.


Päädyimme jälleen Friskiesiin, tällä kertaa vain 2in1:iin. Se kelpasi toivotulla tavalla jälleen tytöille. Hyvänä puolena nappuloissa oli, että niitä pystyi tarjoamaan kuivana sekä kostutettuna. Kun joukkoon laittoi vettä, nappuloiden ympärille tuli maittava kastike. Ani alkoi syömään lähes hotkimalla, ehkäpä se nälkäkin jo kurni vatsan sopukoissa. Netta söi myös sen mitä tarjottiin, nappulat tosin menivät paremmin kaupaksi kostutettuina. Huokaisin helppotuksesta. Viimeinkin markkinoille oli tullut meidän tytöille sopiva ruoka. Mutta pian huomasin että kyseistä ruokaa ei alettu tehdä isommissa säkeissä, vain ja ainoastaan niissä 3kg turhissa pussukoissa. Joten jälleen oli vaihdon aika, mä en niitä pieniä pusseja aikonut ostella. Ne tulivat huomattavasti kalliimmaksi pidemmän päälle.

Porissa käydessämme löysimme ruuan joka vaikutti sopivalta elikkä HauHau Economy Regular. Se oli pientä nappulaa joka maittoi myös Anille. Netta aluksi vähän nirsoili, mutta pikku hiljaa ruoka alkoi maittamaan vanhalla tavalla, joten sain huokaista helpotuksesta. Syötimme HauHauta kaikkein pisimpään, se ei mennettänyt tehoaan. Tässä kohtaa voin sanoa, että olin helpottunut. Olin vihdoin löytänyt ruuan, josta emme luopuisi, ainakaan hetkeen.
Olimme menossa Poriin hakemaan kyseistä ruokaa lisää, koska meidän kaupoistamme tätä ei ollut. Mutta kun pääsimme Pic'nPayhin (miten nyt kirjoitetaankaan), kyseistä ruokaa ei ollut siellä ja kotoa oli kaikki loppu. Mieleni olisi tehnyt kiljua siellä kaupassa, mutta hillitsin itseni ja ostettiin uutta ruokaa.

Lyhyen hetken tarjosimme tytöille Chappi 3 lihan ruokaa. Se kelpasi toista Chappia huomattavasti paremmin, mutta ei yltänyt lähellekkään HauHauta. Joten tämä pussi jäi tosiaankin siihen yhteen. Suosiolla ostaisin sitä mikä tytöille kelpasi, koska tämä koiran ruokien vaihtelu ja kokeilu alkoi tosissaan jo tympiä. Mutta halusin syöttää tytöille sitä, mikä niille parhaiten kelpasi.
Seuraavaksi kun kävimme Porissa ostimme jälleen HauHauta ja jatkoimme sen syöttämistä jonkun aikaa, kunnes ystäväni kehaisi Jahti&Vahti ruokia. Sanoin Terolle välittömästi, että sitä merkkiä oli testattava.


Joten tällä hetkellä tytöt syövät Jahti&Vahti Energiaa. Se maittaa jopa paremmin kuin HauHau, mikä on helpottava asia. Tässä ruuassa ajattelimme pitäytyä. Se on kohtuu hintaista ja laadukasta. Anikin on saanut normaalin painonsa takaisin ja hieman lisä energiaa. Netalla on sitä omaa energiaa jo on, mutta tämä ruoka ei ole onneksi "noussut päähän".
Jahti&Vahdilla on paljon eri tyyppisiä ruokia eri tarkoitukseen, joten valinnan varaa on. Tulen syöttämään myös tuleville pennuilla tätä merkkiä. Heillä on tarjolla pentu sekä junior ruokaa, joten eipä tarvitse miettiä mitä syötettään ja missä kohtaa.
Nyt voin huokaista helpotuksesta :)


Esittelin nyt pääsääntöisesti kuivanappulat mitä olen tytöille heidän elinkaarensa aikana syöttänyt, mutta tähän listaan en jaksanut lisäillä niitä lukuisia koiranmakkara merkkejä mitä olen siinä ohella tarjonnut. Tytöt ovat saanet näin nopeasti listattuna - ilman tuota erillistä selostusta - alla olevat koiranmakkarat, niin ja tietenkin koiranruokapurkit.


  • HauHaun kaikki mahdolliset maut
  • Pedigreen makkarat + ne lukuisat purkit
  • Friskiesin purkit
  • Jahti&Vahdin koiranmakaraa, minkä saamme aina kaupanpäälle
  • Lidlin koiranruoka purkkeja on tullut syötettyä, merkkejä en muista
  • Xtran koiranruoka purkin olen pariin kertaan syöttänyt, kun olemme mökille menneet
  • ja monia muita, mutta merkkejä en nyt päähäni saa

torstai 26. huhtikuuta 2012

Mitä kuuluu?

TIISTAI

Tiistai aamupäivä meni mukavasti siinä kun Sanni tuli Nopan kanssa käymään kylässä, tuoden samalla tilaamansa pentupannat. Pantoja oli paketissa vain kuusi kappaletta. Ei sillä niin väliä, koska voin laittaa jollekkin pennulle Anin vanhan ruskean pentupannan. Se on hyvässä kunnossa ja ollut nyt tämän ajan koristamassa husky-pehmolelun kaulaa. No eihän sitä Anilla tullut käytettyä juuri lainkaan, ostin aikalailla heti sellaisen säädettävän pannan, ei niitä pantoja viitsi ihan kymmeniä kappaleita ostaa pentu aikana. Joten siinä säästi hieman kun osti yhden säädettävän, kunnes Ani oli niin iso, että pystyi ostamaan "yhden koon" pannan. Jos ymmärrätte pointtini?
Joo onhan niitä pantoja tullut ostettua nyt jälkeen päin, mutta sillä ei niin väliä, koska niitä psytyy käyttämään tällä hetkellä :)

Olimme koirien kanssa hetken ulkona ennen kuin menimme sisälle vähän lämmittelemään, ulkona kun ei sinä päivänä ollut kovinkaan lämmin. Aurinko oli pilvessä ja muutenkin kostea ilma sateen jäljiltä. Kun pääsimme sisälle, tytöt kävivät lähes samantien makoilemaan. Noppa tosin hyyräsi ympäriinsä ja lähinnä Netan ympärillä, joten ohjasin tytöt sängylle. Noppa rupesi sitten haukkumaan, kun tytöt eivät sängyltäkään osoittaneet poikaa kohtaan mitään mielenkiintoa. Sanni siinä aikansa komensi, mutta tuloksetta, joten annoin hänelle suihkupullon. Sillä saan tytöt lopettamaan turhan haukkumisen, koska se on välillä korvia raastavaa kun ne räksyttävät jos joku ajaa pihaan. Meilläkään kun ei se komentaminen mene ihan sinne korvien väliin asti. Kyllä ne kuuntelevat, mutta heti kun poistun toiseen huoneeseen takaisin, sama räksytys alkaa. Mutta nyt kun vesipullolla olen komentanut, on lopettaminen mennyt hyvin perille. Palkkion annan aina kun eivät enää hauku. Nykyään ei tarvitse kuin ottaa pullo käteen, niin tytöt hiljenevät.
Niin takaisin asiaan, Sanni sitten kokeili suihkupullon voimaa ja se toimi! Noppa lopetti haukkumisen kuin seinään ja kävi tyttöjen petiin makaamaan. Siinä sitten juttelimme aikamme, Noppa touhusi keittiön suunnalla, jolloin Netta meni heti valtaamaan oman petinsä takaisin. Hetken kuluttua Noppa kävi neidin viereen makoilemaan. Siinä kohtaa oli pakko hakea kamera ja ikuistaa se hetki.

Tämän kuvan jälkeen Noppa kosketti Nettaa kuonollaan....
..... joka johti sitten meidän Netan leveään virneesee :D
Huomatkaa suihkupullon voima, Ani nojautuu
pois päin, eikä edes vilkaise pulloa.

Vähän myöhemmin lähdimme Sannin kanssa poriin käymään Mustissa ja Mirrissä ja mukanani oli vain Ani, koska se on huomattavasti rauhallisempi, kuin Netta. Olin menossa katsomaan vain valjaita, koska niitä tarvitsin. Vanhat valjaat ovat jo niin kärsineen näköiset ja huono kuntoiset, että uudet tulivat tosiaan tarpeeseen. Tarkoitus oli kyllä ostaa myös toiset, olisin ostanut jos kokoja olisi ollut tarjolla. Valintana oli joko ylipienet tai ylisuuret.
Halusin ainoastaan heijastimella olevat valjaat ja mielellaan Hurtta-merkkiä. Lifeguard-sarja oli heti mun mieleen, ne pirteät värit ja todellakin heijastimella olevat, joten katselin kokoja. Olisin halunnut nimenomaan pinkit, mutta koot olivat liian isoja. Oranssissa enemmänkin pieniä kuin isoja, joten tyydyin keltaiseen, jossa oli vain YKSI sopiva koko.
Emme saanet palvelua, että olisimme voineet kysellä myyjän mielipidettä valjaisiin. Valintana oli joko T- tai Y-valjaat, mutta koska emme saaneet palvelua otin tutut ja turvalliset T-malliset valjaat. Y-valjaista kun ei ole kokemusta ja Anilla ne tuntuivat painavan ihmeellisella tavalla ryntäiden yläpäähän niin, että Ani rupesi köhimään....?


 Ja vähän myöhemmin sinä päivänä kävin Netan kanssa pienellä pyörälenkillä. Se ei ole niin raskasta polvelle, jolla voi nyt hieman kevyttä liikuntaa harrastaa. Lääkäritkin sanoivat pyöräilyn olevan hyväksi, koska en tee hommia omalla painollani.
Tosiaan, otin heti uudet valjaat käyttöön. Netalle ne sopivat ihan älyttömän hyvin, musta koira ja kirkaan keltaiset valjaat. Ihana yhdistelmä!
Netalla meni oli todella vaihdíkasta, kovaa olisi pitänyt mennä koko lenkin ajan. Mutta mun oli otettava rauhallisesti, joten jouduin ikävästi hidastelemaan Netan menoa. Onneksi neiti ei vetänyt herteitä nokkaansa, vaan ravasi tyytyväisenä eteenpäin.

Tässä ollaan lähdössä pyöräilemään :)

KESKIVIIKKO

Eilinen päivä meni vähän miten sattuu, mutta hyvää siinä oli että aurinko paistoi todella lämpimästi. Nautittiin tyttöjen kanssa keväisestä ilmasta ja oleiltiin paljon ulkona. Illemmalla Sanni ja Jarkko tulivat pinseri-poikien kanssa kyläilemään, joten tämä päivitys jääkön kuvapainoitteiseksi :)

Ani nauttii auringon lämmöstä
Yatzi supattelee Anille....
... vähän vielä lisää. Ani vähän hangoittelee.
Me ei tehty mitään! 
Ani hurjana :D