Tytöille uusi peti

Viimeinkin sain aikaiseksi tilata tytöille uuden pedin, oli se vanha jo niin elämäänsä nähnyt ja kaikki vanut olivat menettäneet tehonsa tyttöjen painon alla, heh. Eilen se sitten saapui postiin, josta noudin sen heti aamu tuimaan. Hyvä kun edes kerkesin sen lattialle laittamaan, niin johan meidän Ani valtasi paikan ja eikä siitä noussut hetkeen pois. Johtuukohan siitä, että tässä pedissä on kivat reunat ja karvasisus? Yllä olevassa kuvassa siis uusi kiva peti :)
Eikä ollut edes pahan hintainen peti, vain vaivaiset 22€ + postikulut (ja yks t-paita). Mutta vanhasta pedista pulitimme silloin Mustissa ja Mirrissä 90€. Joten hinta eroa on rutkasti! Uusi peti on parisen senttiä kapeampi, mutta hyvin tyttöset siihen vierekkäin mahtuvat. Ajattelin kyllä vanhankin pedin säästää, ostaa sinne lisää vanua ja ehostaa sen kulunutta ulkokuorta itse.

Ennen uuden pedin saapumista, tytöt  olivat yöllä vallanneet joko sohvat, nojatuolin tai sängyspäässä lattialla olevan päiväpeitteen. Sain viimeinkin napattua kuvan, kun ne niin tyytyväisinä nukkuvat päiväpeitteellä :D Netta ainakin ottaa niiiiiiiiiiin rennosti!

Eilen äiti tuli kyläilemään veljeni kahden koiran kanssa, kun ne hänellä ovat nyt pari päivää hoidossa. Pikku kääpiöpinserit toivat taas kunnolla vipinää ja vilskettä tänne metsän keskelle :D Naapurit naureskelivat kun kävimme pikku lenkillä, että ovatko toiset koirat pesussa kutistuneet, kun muuten ovat niin samanlaisia. Nooh, ei ne nyt niin samanlaisia, väritykseltään joo, mutta kääppäreillä on pystyt korvat :) Eipä tässä muuta, vieläkään, mutta parisen kuvaa vielä tähän loppuun...

Pikku Cora -tyttö :)

Amigo -poika :)

Lähdön päivä koittaa

Noniin huomenna sitten pikku Kaapo palaa emäntänsä luokse. Ikävä tuota karvapalloa tulee, mutta Ani huokaisee helpotuksesta, pääsee riiviöstä eroon :D Kyllä se kaksi viikkoa sitten menikin hujauksessa ohi, aivan kuin Kaapo olisi meidän, siihen on jo niin tottunut, mutta ikävä myöntää ettei ole ihan mun tyyppinen koira... Aaah, ehkäpä sitä itsekkin kaipaa jo "rauhaa", omien tyttöjen aikuismaisuuteen (hahahha) on jo niin tottunut :)

Mitähän Kaapo ajattelee, kun tämmöisestä omakotitalon villistä vapaudesta joutuu takaisin kerrostalo elämän rajoittavaan elämään?
Ehkäpä ei oikein mitään, mutta tuo poika kun oikein mielellään olisi ulkona siitä asti kun töistä pääsen iltamyöhään, hyvä että sen edes sisälle saa :D

Eipä tässä oikein muuta kerrottavaa, enkä viitsisi jaaritella mitään turhuuksia, joten lopuksi vielä kuvia :)

Onpas viime päivityksestä aikaa...

...että oikein hävettää! Ihan aluksi kun yritin tulla kertomaan meidän kuulumisiamme, niin en päässyt blogiin, ilmoitti heti ettei sivusto toimi, wtf? No ei sen puoleen, eipä mulla mitään kummempia ole nytkään kerrottavana :) Välillä vaan pitää tulla kirjoittelemaan, ettei ihan kokonaan unohdu!

Tytöille kuuluu oikein hyvää, Netan tassu parantui kokonaan ja erittäin nopeasti. Pieni 'arpi' siinä näkyy kun oikein kunnolla katsoo, mutta muuten se on ennallaan.

Täällä perämettässä kun näitä kaiken maailman hyttysiä ja muita ötököitä, piti Netalle ostaa sellainen hyttys +muut hyönteiset -panta, syystä että se oli aina syöty ja ihan piukassa pieniä patteja, mutta pannan myötä ovat nämäkin hävinneet. Toki aina välillä hyttyset iskevät, mutta ei läheskään niin paljon kuin ennen pannan tuloa :) Ani ei sellaista tarvitse, koska sen päällä eivät hyttyset ole, mikähän siinäkin sitten on?

Meillä on nyt hoidossa ystäväni 4 kuukautta vanha oleva suomenlapinkoira uros Kaapo. Se on oikein söpö karvapallo :) Se on luojan kiitos suhteellisen sisäsiisti nuoreksi koiraksi, ja jos yöllä sille tulee hätä se menee lehdelle, mikä helpotus. Tulee hienosti luokse ja on oikein kiva kaveri tuolle meidän Nepparille :) Sohvaperuna-Ania kun ei leikkimään pahemmin saa, välillä se innostuu, mutta se on hyvin harvinaista. Tulee hienosti luokse, vaikka olen koiralle täysin vieras ihminen.
Ollaan paljon touhuttu pennun kanssa ja tietenkin omien koiriemme kanssa, jotta pikkuinen ei sitten tekisi päivän aikana tuhojaan, sillä kun on omistajan mukaan ollut tapana. Ilokseni kerron, että meillä se ei ole tehnyt mitään, mikä johtuu siitä että Kaapo on paljon ulkona tyttöjen kanssa :D Yöt se nukkuu hienosti keittiössä, ei vingu eikä muutakaan touhua. Tämä kaikki on yhtä suurta plussaa, koska omat koirat ovan sen verran vanhoja jo ja olen niiden kanssa elämiseen jo tottunut.

Mitäs muuta vielä kertoisin? Käytiin juhannuksena Kankaanpäässä mökillä, missä myös olivat tätini vanha koira Diiva, sekä serkkujeni sekarotuinen ikiliikkuja Topi. Ani innostui nuoresta miehestä hyvin paljon ja leikki jopa tämän kanssa, kun taas meidän Nettaamme moinen tyrkky mies ei innostanut, mikä taisi johtua, että neidillä oli juuri juoksut alkaneet.
Mökillä Netta hyppäsi lauturilta uimaan kun se näki kepin lilluvan vedessä. Olimme ihan ihmeissämme! Tätä ei ole ennen tapahtunut, vaikka Netta vettä rakastaakin :)
Yyterin rannoille emme koirien kanssa ole vielä uskaltautuneet, mikä johtuu siitä että se vesi on ihan jäätävää! Kävimme äidin kanssa Herrojenpäivillä "uimassa", siellä ei edes pystynyt olemaan se oli kylmää! Ehkä tässä joku päivä sinnekkin menemme, mutta odotellaan vielä :)