Tänään olimme jälleen montuilla juoksuttamassa koiria, mutta kolmen sijasta koiria olikin neljä :D Ani, Mimmi, Cora ja Amigo. Voitte uskoa sitä vauhtia, mitä pienet edellä sitä isot perässä, eli tässä tarkoitetaan Mimmiä, joka oli porukan suurin :) Mutta eipä tanskandoggi pieni rotukaan ole, verrattuna noihin kääpiöpinsereihin :DD Mutta hyvin sujui, Mimmi vaan ei aina ymmärtänyt kokoaan ja pienet jyrättiin komeasti!
Ani ainakin oli aivan innoissaan, siellä juostiin ja painittiin millon kenenkin kanssa. Valinnan varaa kun oli, sekä väri ja koko vaihtoehtoja :D
Puolitoista tuntia koirat karasivat mäkiä ylös, alas sekä pieniä spurtteja silloin tällöin. Kaivettiin kuoppia, sekä noudettiin keppiä.
Hyvää teki koirille päästä purkaamaan viikolla kerättyä energiaa. Nukkuvat ainakin hyvin, tai oikeastaan nukkuvatkin jo :)
Ilma oli kauniin syksyinen, pieni tuulenvire hieman viilensi ilmaa, mutta ei häiritsevästi. Onneksi ei tullut vettä, vaikka koko päiväksi oli luvattu sadetta. Kiitämme ilmaa :D
Serkkuni Pyry pelästyi Mimmiä, syy siihen oli Mimmin kuolainen pusu. Voi kun söpöä<3 Mimmi vaan yritti olla ystävällinen uudelle tulokkaalle. Mutta Pyry pelästyi ja päästi pari kyyneltä. Mimmi oli ihmeissään, eihän sentään noin pelottava ole. Vaan maailman suloisin tanskis<33
lauantai 27. syyskuuta 2008
keskiviikko 24. syyskuuta 2008
Elämää
En ole oikeastaan kerinnyt kauheasti kirjoittamaan, koska mitään järkevää ja mainitsemisen arvoista ei ole tapahtunut. Paitsi että me oltiin eilen Annan ja Teron kanssa metsässä kävelemässä, mukanamme oli Ani ja labbis Piitu. Ne tulivat oikein hyvin toimeen keskenään, paitsi Piitua ei oikeastaan kiinnostanut Ani lainkaan :D Meiän neitimme kun yritti kovasti leikkiä Piitun kanssa, mutta toinen vaan oli kiinnostunut metsän antimista.
Mutta muuten sitä tylsää elämää, tylsää :D Siis hyvää elämää, missä nyt vaan ei ole tapahtunut mitään jännää tai kiinnostavaa. Käymme ihan tuttuun tapaan lenkeillä, sekä teippaamme Anin korvia, ne kun tuntuvat vaan repsottavan suuntaan jos toiseen!
Mutta yritän kirjoittaa mahdollisimman pian :)
Mutta muuten sitä tylsää elämää, tylsää :D Siis hyvää elämää, missä nyt vaan ei ole tapahtunut mitään jännää tai kiinnostavaa. Käymme ihan tuttuun tapaan lenkeillä, sekä teippaamme Anin korvia, ne kun tuntuvat vaan repsottavan suuntaan jos toiseen!
Mutta yritän kirjoittaa mahdollisimman pian :)
maanantai 15. syyskuuta 2008
Mökillä
Pitkästä aikaa menimme mökille rentoutumaan. Ani oli aivan innoissaan, siellä se karasi pitkin poikin pihaa Coran kanssa. Amigo nukkui tyytyväisenä sisällä peittojen alla, kylmän arka poika :D
Lauantai aamulla kun päästettiin koirat ulos aamulenkille, oli maa aivan kostea ja ilma oli ihan jäätävä. Ani sitten näppärä neitina ponkaisi vaihdilla ojaan ja siitä sitten suoraan perunapellolle karaamaan! Voitte uskoa että neiti oli aivan mutainen, mutta tyytyväinen itseensä :P
Ei uskoisi Anista, tyttö on muutenkin niin hienohelma ettei sateellakaan mieluusti ulos tule, saati jos on kuraista. Kaipa se tuumi, että nyt kun ei olla kaupungilla voi vähän asuvalintaa muokata mökkimäisemmäksi :D Ja siinä se onnistui täysin!
Lauantai yöllä kun mökin lämmössä vietimme iltaa leffoja katsellen, meni sähköt. Oli täysin pimeetä, eteensä ei nähny, kanssa olijoista ei mitään tietoo ja koirat ravasivat ties missä! En tiedä kävelikö joku koirista seinään päi, kun vaan kopsaus kuului :D
Koko viikonlopun koirat pitivät piha vahtia, jos tien vieressä käveli ihminen. Alkoi sellanen haukku ja ulvonta, et voi luoja! Jopa meiän arkajalka Ani osoitti vartiokoiran elkeitä mökillä :D Niskavillat pystyssä se räksytti aidan vieressä, voi sitä :)
Todellakin teki mökki reissu terää, koiratkin saivat nauttia vapaudesta. Vaikkakin ilmat olivat hieman viileitä, se ei koirien menoa haitannut. Lämmin siinä juostessa tuli.. :D
Lauantai aamulla kun päästettiin koirat ulos aamulenkille, oli maa aivan kostea ja ilma oli ihan jäätävä. Ani sitten näppärä neitina ponkaisi vaihdilla ojaan ja siitä sitten suoraan perunapellolle karaamaan! Voitte uskoa että neiti oli aivan mutainen, mutta tyytyväinen itseensä :P
Ei uskoisi Anista, tyttö on muutenkin niin hienohelma ettei sateellakaan mieluusti ulos tule, saati jos on kuraista. Kaipa se tuumi, että nyt kun ei olla kaupungilla voi vähän asuvalintaa muokata mökkimäisemmäksi :D Ja siinä se onnistui täysin!
Lauantai yöllä kun mökin lämmössä vietimme iltaa leffoja katsellen, meni sähköt. Oli täysin pimeetä, eteensä ei nähny, kanssa olijoista ei mitään tietoo ja koirat ravasivat ties missä! En tiedä kävelikö joku koirista seinään päi, kun vaan kopsaus kuului :D
Koko viikonlopun koirat pitivät piha vahtia, jos tien vieressä käveli ihminen. Alkoi sellanen haukku ja ulvonta, et voi luoja! Jopa meiän arkajalka Ani osoitti vartiokoiran elkeitä mökillä :D Niskavillat pystyssä se räksytti aidan vieressä, voi sitä :)
Todellakin teki mökki reissu terää, koiratkin saivat nauttia vapaudesta. Vaikkakin ilmat olivat hieman viileitä, se ei koirien menoa haitannut. Lämmin siinä juostessa tuli.. :D
maanantai 8. syyskuuta 2008
Teipatut korvat
Olen meittinyt pitkän aikaa, että alanko teippaamaan Anin korvia, jotta ne asettuisivat oikein. Harkitsin ja pähkäilin. Kyselin jopa Petsiestä yhdeltä Dorikselta hyviä teippaus tapoja. Ja todella hyviä neuvoja sainkin :)
Teippaamaan en olisi edes ruvennut, mutta Anin korvissa, tai taitos kohdissa oli mustelmat. Joten ajattelin että parempi teipata oikeaan asentoon.
Siinä sitten perjantaina apteekkiin hakemaan Bepanthenia ja teippiä.
Ani ei pahemmin reagoinut teippeihin korvissa, tosin ensimmäisella kerralla se rapsutti ja puristeli päätään, mutta loppujen lopuksi ei se edes huomannut niitä. Ja todella kiltisti antoi laittaa ja ottaa pois. Koiran naaman ilmekkin muuttui kun korvat asettuivat normaaliin asentoon :) Nyt ainakin sitten joka viikonloppu teipit korviin ja viikoilla vain hieromme.
Paras tapa teippaamiseen on mielestäni se uimakypärä-malli, eli korvien päihin teipit ja sitten sidotaan päät leuan alle kiinni. Ani näytti hieman hönöltä kun ei korvat enää rehottaneet sivuilla, vaan olivat tiukasti pään myötäiset :DD
Mustelmatkin sieltä korvista ovat jo hieman haalistuneet. Mutta ihmettelin suuresti sitä, että noin nopeasti korvat asettuivat oikeaan asentoon ja sekin teippien ansiosta! Olen tyytyväinen Anin korviin olivat ne millain hyvänsä, mutta parempi näin :)
Teippaamaan en olisi edes ruvennut, mutta Anin korvissa, tai taitos kohdissa oli mustelmat. Joten ajattelin että parempi teipata oikeaan asentoon.
Siinä sitten perjantaina apteekkiin hakemaan Bepanthenia ja teippiä.
Ani ei pahemmin reagoinut teippeihin korvissa, tosin ensimmäisella kerralla se rapsutti ja puristeli päätään, mutta loppujen lopuksi ei se edes huomannut niitä. Ja todella kiltisti antoi laittaa ja ottaa pois. Koiran naaman ilmekkin muuttui kun korvat asettuivat normaaliin asentoon :) Nyt ainakin sitten joka viikonloppu teipit korviin ja viikoilla vain hieromme.
Paras tapa teippaamiseen on mielestäni se uimakypärä-malli, eli korvien päihin teipit ja sitten sidotaan päät leuan alle kiinni. Ani näytti hieman hönöltä kun ei korvat enää rehottaneet sivuilla, vaan olivat tiukasti pään myötäiset :DD
Mustelmatkin sieltä korvista ovat jo hieman haalistuneet. Mutta ihmettelin suuresti sitä, että noin nopeasti korvat asettuivat oikeaan asentoon ja sekin teippien ansiosta! Olen tyytyväinen Anin korviin olivat ne millain hyvänsä, mutta parempi näin :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)