Kun pääsimme paikan päälle, olimme ensimmäisten joukossa, joten Netta sai silmiinsä nopeasti tipat. Neiti oli oikein nätisti, hieman käänsi päätä, mutta antoi laittaa tipat ääntäkään päästämättä. Toista oli edellämme olevan mäyräkoiran laita, se kiljui täyttä häkää ja rimpuili niin kovasti, että naisella oli täysi työ pitää koiransa aloillaan. No mutta lähdimme Teron kanssa kävelyttämään Nettaa ulos, sisällä alkoi olemaan jo tungosta, joten parempi näin, vaikka Netta ei muihin koiriin oikein reagoinut, haisteli ja tutkaili.
Vartin kuluttia kun tipat oli laitettu Netan silmiin, palasimme takaisin sisälle, jotta pääsisimme tutkimuksiin. Siellä muutkin jo odottelivat vuoroaan ja tarkoituksena oli mennä siinä järjestyksessä kun tipat oli koirille laitettu, mutta meitä etuili kaksi henkilöä. Eihän se sinänsä haitannut, ärsytti vain ku he väittivät kiven kovaan että olivat ennen meitä tulleet paikan päälle, vaikka todellisuudessa me olimme olleet ennen heitä. Loppujen lopuksi sillä ei ollut merkitystä, koska jokainen pääsisi kuitenkin tutkimuksiin.
Lopulta oli meidän vuoromme, Netta asteli reippaasti sisälle huoneeseen, mutta itseäni jännitti enemmän kuin voisi ajatella. Kohta kuulisi tuomion silmien terveydestä. Tero nosti Netan tutkimuspöydälle, jonka aikana eläinlääkärinä toimiva mies kyseli hieman lisää tietojani tutkimus papereihin. Sitten mies sammutti huoneesta valot ja tutki Netan silmät, kahdella eri "valojutulla", sori en tiedä kyseisten laitteiden nimiä :D
Sitten mies kehuskeli kuinka fiksusti Netta käyttäytyi ja ilmoitti siinä samalla, että neidillä on terveet silmät, jolloin huokaisin syvään helpotuksesta. Mies vielä lopuksi allekirjoitti paperit ja antoi yhden niistä mukaamme, kertoi vielä, ettei koiran ole hyvä olla kahteen tuntiin auringon valossa, koska silmät ovat erittäin herkässä tilassa tippojen vuoksi. Onneksi autossamme on tummennetut takalasit, joten valo ei pääse niin suoraan paistamaan sisälle. Kiitimme ja poistuimme paikalta leveästi hymyillen :)
Todella hieno homma!
VastaaPoista