Nirso Ani

Hohhoijaa, taas aamusti Ani kävi vain nuuhkaisemassa ruokakippoaan ja kipitti takaisin nukkumaan, kun Netta puolestaan jäi tyytyväisenä syömään aamupalaansa. Sama toistuu illalla, Ani saattaa ottaa kaksi nappulaa ja hiipiä takaisin rakkaaseen petiinsä nukkumaan.

Mä en tiedä miten saisin sen syömään. Olen kokeillut eri ruokamerkkejä; Pedigree, Friskies, Royal Cani, Hau Hau ja One. Mutta ei, Anille ei kelpaa. Netta puolestaan syö sitä nappula lajia mitä on tarjolla.
Toisinaan vähän hemmottelen tyttöjä ja annan niille koiranmakkaraa, Ani kyllä syö sitä vähän paremmin.

Kävin Mustissa ja Mirrissä kysymässä tähän neuvoa, niin myyjä epäili Anin olevan tyypillisen nirso pinseri. Hän antoi meille mukaan näyte pakkauksia, jotka on tarkoitettu nirsoille ja huonosti syöville koirille. Arvatkaapa kaksi kertaa miten kävi kun annoin Anille niitä?
Ei auttanut. Olen sitä yrittänyt tyrkyttää jo pari päivää, mutta ei mitään toivoa. Netta kyllä sitkeästi yrittää hotkaista ne kitaansa :D

Mitä pitäisi tehdä?
Alkavat keinot loppua! Ei Ani laihdu, ihan sopusuhtainen neiti on, mutta en sitten tiedä. Saavathan neidit joskus meidän ruokia syötäväkseen, jos se sitten vaikuttaa Anin ruokahaluun?
Joskus on olemme olleet vaikka koko päivän pirkkalassa, jossa tytöt ovat saaneet ulkoilla koko sen ajan, niin silloin Ani syö, mutta hyyyyyvin vähän :S

Kyllä se sitten syö jos vaikka sekoitan nappulat viiliin, usein siinä käy myös niin että Ani sylkee nappulat suustaan :DD Nirso on tuo meidän neiti tosiaan!

Säntäilyä

Käytiin eilen illalla tyttöjen kanssa montuilla hieman juoksemassa, saivat purattua tuota ylimääräistä energiaa. Voi että mitä säntäilyä, hiekka vaan pöllysi kun tyttöset painoivat tallat pohjaan. Sellasta vauhtia painettiin, että ihmettelin miten ne pysyivät pystyssä. Siellä oli kuoppia ja hiekka esteitä, mutta eivät ne vauhdin hurmaa haitanneet yhtään. Yritin epätoivoisesti saada kuvattua, muttei toivoakaan että olisivat olleet julkaisu kelpoisia. Kaikki säntäily kuvat aivan sumeita! Himskatti!

Loppuksi Tero sitten heitteli keppiä tytöille, Netta sitä enimmäkseen nouti. Mutta Ani meni perässä ja jatkoi matkaansa kepin ohi :D

Tässä jotain kuvatuksia montulta...

Ani ylväänä ja nättinä<3

Mä en ymmärrä mistä Netta repii nämä Hopeanuoli juoksutyylit :DD

Ei neiti ole tainnut kyseistä piirrettyä nähdä, tai jos ei salaa  ole katsonut...

Uutta ulkoasua muiden päivitysten kera...

Päätin taas vaihtaa ulkoasun, viimekertainen oli ehkä hieman liian "tumma" makuuni. Joten vielä kun eletään kesäisiä tunnelmia päätin ottaa tälläisen pirteän punertavan koristamaan tyttöjen blogia :)

Oon oikein urakalla siivonnut kämppäämme, muutto alkaa lähestyä kovaa vauhtia, joten olen pakannut jo  turhempia tavaroita ja heittänyt menemään mitä emme todellakaan enää tarvitse.
Viskasin väliaikaisesti tyttöjen pedit tuonne parvekkeelle, kun luutasin lattioita. Ne ovat sattumoisin hieman tiellä, tytöt tietenkin katsoivat petejään ihmeissään kun ne tuolla parvekkeella lojusivat. Mutta kömpivät tyytyväisenä sinne nukkumaan auringon paisteen kera.

Sain vihdoinkin aikaiseksi mennä kuvaamaan tyttöjen suloista unta ja tässä kuva satomme :)

Suloisuudet mulkoilivat mua pahasti :DD

Kelit ovat meitä ihan mukavasti vielä suosineet. Ukkosmyrskyjä on ollut, mutta eihän nuo neitoset niitä pelkää. Ihan normaalisti tulevat parvekkeelle hengaamaan ja nukkuvat kauneusuniaan vailla pelkoa. Rohkeita ovat rakkaani<3

Viikonloppuna kävimme Teron kanssa tuolla keskustassa kävelemässä koirien kanssa, samalla vein postiin parisen kirjettä. Ensin joku vanhempi rouva kehui tyttöjä oikein kauniiksi, sanoi ettei noin elegantteja koiria tule usein vastaan. Kiitin kohteliaasti hymyillen.

Sen jälkeen tällainen, ei kovinkaan vanha, muttei mikään parikymppinenkään mies puolinen henkilö sanoi näin: "On teillä upeita koiria"

Siihen sitten naurahdin tyyliin "Ovathan ne upeita", tähän mies sitten vastasi "Olin ihan tosissasi, ne ovat upeita"

Olin hieman hämmästänyt, yleensä kukaan ei puhu meille mitään kun kävelemme koirien kanssa. Useimmat vain hymyilevät ja mutisevat tyyliin; söpöjä.

Rehellisesti sanottuna tuli hyvä mieli, tytöt ovat upeita ja fiksuja, mitä en sitten taas uskoisi että olen ne itse tuollaisiksi saanut. Toki ne vielä hieman murahtelevat vastaantuleville koirille, mutta se pahin hyökiminen on saatu kuriin. Luojan Kiitos! Tai eivät ne mun tai Teron kanssa räyhää, mutta äiti sanoo usein lenkin jälkeen; "Taas ne rehosivat jokaiselle vastaan tulevalla koiralle, mä en ymmärrä!"

Olen sitä ihmetellyt, miksi äidin kanssa ne vielä räyhäävät ja esittävät hurjia tappajia. Mutta meidän kanssa ne vaan murahtelevat ja tuhahtelevat suureen ääneen, mutteivät hyöi enää päin. Ken tietää, mitä tytttöjen päässä liikkuu :D Muuten ne ovat todella fiksuja neitoja..

Ammatit tytöille

Oon tässä jo pitkän aikaa seuraillu noiden kahden touhuja, varsinkin silloin kun ne leikkivät leluillaan. Olen siinä samalla kattonut mihin ammattiin kumpikin soveltuisivat ja löysin tytöille oikein sopivat :D (tämä tuli mieleen siitä kun itse olen ajatellut toista ammattia lähteä lukemaan)

Netasta tulisi ihan selvästi kirurgi. Se suolistelee pehmoleluja työkseen, repii pehmeistä vinkuleiluista sen vikisevän hököttimen pois ja kumileillu käy aivan samoin. Sitten kun Netta on repinyt kaikki sisusvanut pois se jättää lelun oman onnensa nojaan ja siirtyy seuraavaan operoitavaan :D

Ani puolestaan on ilmiselvä parturi. Se ei pahemmin noihin kumisiin leluihin koske. Mutta pehmoleluilta, joilla vähäänkään on jotain pidempää karvaa, se kynii ne hampaillaan ihan lyhyiksi :D