Netta

YesBinYes Britney - Netta


- Rotu: pinseri
- Syntymäaika: 12.6.2008 Kajaani
- Sukupuoli: narttu
- Väri: black&tan
- Kasvattaja: YesPinYes Kennel, Saara Korsulainen



Historia

Olin ihan omaksi huvikseni selaillut apulaa ja katsellut siellä olevia myytäviä koiria, alunperinhän tarkoituksena ei ollut ottaa toista koiraa, mutta kun näin Netasta ilmoituksen, kerroin siitä äidille. Äiti Netasta innostui enemmän kuin minä, mutta pikku hiljaa lämpenin ajatukselle. Terolle ei tarvinnut kuin mainita "toinen pinseri, narttu, 5kk ikäinen" niin tämä suostui. Pistin sitten Saaralla sähköpostia ja jännittyneenä jäin odottamaan vastausta. Hämmästelin pitkään kun vastausta ei kuulunut ja aloin menettää jo toivoani Netan suhteen, kunnes Tero käski mun soittaa Saaralle.
Ja tosiaan se puhelu oli enemmän kuin hyvä, Saara kertoi heti että olimme kuullostaneet hyvältä, meillä oli kokemusta rodusta, sekä meillä olisi Netalle sitten kaveri. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla, eikä vain? Lopuksi sovimme että käymme katsomassa Nettaa Kajaanissa ja teemme sitten päätöksemme. Parasta siinä puhelussa oli, että Saara oli rehellinen Netan menneisyyden suhteen, nuorella koiralla jo monta kotia, joten toivomuksena oli että tämä olisi Netan viimeinen koti.

Muistaakseni launtaina otimme suunnaksemme Kajaanin, tällä kertaa Terokin pääsi mukaan ja jopa Ani, jotta näkisimme miten tytöt tulisivat toimeen keskenään.
Kun pääsimme Saaran luokse, hän odotti meitä ulkona Netan kanssa. Ani nyt oli heti kauhusta jäykkänä, kun ylivilli kaveri tuli päälle ja yritti yllyttää leikkiin. Mutta ei siinä oikeastaan voinut muuta kuin nauraa.
Menimme sitten sisälle vielä tapaamaan Netan emää Carkkia ja siskopuolta Kiiraa, sekä keskustelimme Netasta ihan yleisesti. Lopulta äiti sitten kysyi, että mitä olen mieltä ja vastaus tietenkin oli myöntävä, joten kirjoitimme paperit ja Netta lähti mukaamme.

Sen kanssa elämä ei sujunutkaan niin hyvin kuin omassa pikku pääkopassani olin ajatellut. Netta oli aika arka ja pelkäsi äkkinäisiä liikkeitä, eikä se meillä ollut yhtään sisäsiisti. Tai ei varsinkaan silloin jos poistuimme kotoa, ei tarvinnut kuin kaupassa käydä pikaisesti niin pissaa oli ympäri kämppää. Mistäkö tiedän että se oli Netta? Jos koiria osaa "lukea", kyllä sen huomaa, Ani tuli häntä iloisesti vastaan, kun Netta taas kyyristeli ties missä lattian rajassa. 

Prosessi oli pitkä, lähdettiin rakentamaan Nettaan uutta suhdetta, tehtiin paljon asioita yhdessä ja haettiin sille paljon positiivisia kokemuksia kanssamme. Pikku hiljaa se alkoi luottamaan ja siitä tuli peloton lenkkikaveri, sitä eivät enää uudet asiat hätkäyttäneet. Oli iloinen yllätys huomata, kuinka nopeasti se kehittyi arasta pennusta, rohkeaksi aikuiseksi. 
Tietenkin välillä koettiin takapakkia, mutta siitä oli hyvä jatkaa taas uudella linjalla. Mutta myönnetään välillä tämä prosessi kävi todella raskaaksi, saattoi mennä parikin viikkoa, eikä Netta osoittanut edistymisen merkkejä. Itku kurkussa sitä välillä oltiin, mutta sitten yht äkkiä kehitystä tapahtui aivan valtavasti!

Nykypäivä

Mitäs sitä sanoisi ensimmäiseksi? Jos vaikka aloitetaan sillä, että onko mulla sama koira nyt kuin mitä se oli ennen? Ei ole, Netta on aivan erityinen neiti. Se on todella ihmisläheinen, varsinkin tuttuja kohtaan, vieraita se hieman väistää, osoittamatta kuitenkaan agressiota. Toisin sanoen aika välinpitämötän, tyypillistä pinseriä. Se on muuttunut niin paljon näiden vuosien aikana, että monet ovat sitä ihmettelleet. Mutta töitä on tehty todella paljon!

Tässä on sellainen energiapakkaus ja niin miellyttämisen haluinen koira, että sitä voisi luulla aivan toisen rotuiseksi kuin mitä se on. Se rakastaa kun sen kanssa puuhailee, se vaatii paljon aivojumppaa ja erilaista toimintaa. Nouto leikit ovat aikalailla Netan mielipuuhaa. Jopa ei pinserimäistä on se että se menee vapaaehtoisesti veteen. Pinseri kun ei ole mikään vesikoira, mutta Netta on positiivinen poikkeus joka suhteessa. Siinä on koira joka on mun mieleen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti