Olen todella tyytyväinen Aniin ja Nettaan, neitokaiset tulevat paremmin kuin hyvin keskenään toimeen. Ne pitävät toisilleen seuraa, jopa Ani toisinaan puolustaa pikkusiskoaan :) Se on todella hellyyttävän näköistä.
Tänään kun kävimme moikkaamassa veljeäni Markusta, jolta löytyvät nämä kaksi kääkkää; Amigo ja Cora. Amigo oli heti Netan kimpussa eikä hyväksynyt toista yhtään, Ani meni puolustamaan toista. Netta siinä sitten taapersi Anin perässä kuin hai laivaa seuraten.
Markus jopa väitti Nettaa pelkuriksi! Tyttö raukka pelästyi kahta yli vilkasta kääkkää jotka heti hyppivät päälle. Khyl Netta hampaitaan vilautti mutta ei tehnyt mitään. Cora, ihme ja kumma, hyväksyi Netan ja antoi tälle jopa pusuja<3 Cora on näistä kahdesta se jota saa väistää, mutta samaväri yhdistää :D
Netta on ihana koira, ainoana ongelmana pidän sitä yksinoloa ja varsinkin sitä mekkalaa. Tosin se kestää minuutin pari kunnes hiljenee. Ja kun autossa matkustamme se vinkuu korvan juuressa jatkuvasti, ainakin jos olemme hiljaa. Heti kun puhumme neiti menee makaaman takapenkille Anin viereen..? 0.o Olen tätä asiaa ihmetellyt jokusen aikaa, hiljaa, Netta vinkuu, puhumme, Netta rauhoittuu.
En sitten tiedä, pelkääkö Netta etttä hyppäämme autosta ulos jos olemme hiljaa :D Nääh tuskin, se kaipaa hirveästi huomiota.
Kotiutuminen on onnistunut, sisälle harvemmin tekee hätiään, ehkä pari pisu kasaa löytyy kun tulemme kotiin. Anikin on saattanut hoitaa hommansa. On rauhoittunut hirveästi ensimmäisistä päivistä, rakastaa leluja ja jokainen lelu saakin aina pienen retuutuksen päivän aikana. Syövät Anin kanssa useimmiten samasta ruokakiposta, vaikka kummallakin on omansa :D eivät murise toisillee lainkaa. Hyvä tytöt!
Anilla ei tätä vaivaa ole, mutta Netalla on eli korvat halkeilevat. Se on jotain niin kamalaa, ihan kuin pieniä palasia olisi irronnut. Yök! Mutta ahkerasti rasvailen korvia ja hyvällä mallilla ollaan :) Huh.
Jos haluat kysyä Netasta jotain vastaan ilomielin :)
Ainiin, multa on kysytty pariinkiin otteeseen vienko Nettaa tai Ania näyttelyihin. Pakko myöntää etten tähän osaa vastata. Ehkä vien ehkä en. Mahdollista on kyllä, koska olisi kiva kuulla asian tuntevien ihmisten mielipiteet tytöistäni :)
Agility on pääasiasena tavoitteenamme :D
Oikeen hyvä juttu, kun tulevat neitoset näemmä hyvin toimeen ;-)
VastaaPoistaToivottelen sinne jatkoonkin kivoja päiviä pienten kanssa!
Kyllähän tekin aloitetatte agilityuranne hyvällä menestyksellä pian, ihan varmasti. Vanhemman kanssa pääsette jo ensivuonna, ei tässä kauan mene odotellessa ;)
Mä olen todella innoissani kun mun metsästyskoira jaksaa innostui moisesta :D
Mun piti kysymäni, oletteko tokoihmisiä, aiotteko joskus treenailla tokoakin? Ja entä kisaamaan agilityssä?
Joo, koirapuistoon voi mennä heti, kun on sataprosenttisen varma, että ne ns. tärppipäivät ovat ohi. Yleensä Muusa tuoksuu urosten mielestä ihanalta vielä noin viikon juoksun (= esikiima+kiima) loppumisen jälkeen. Urokset on ihan hulluna sen perseessä, vaikka Muusaa ei enää yhtään kiinnosta. Ollaan vältelty urosten omistajien hermojen säästelemiseksi vielä yleensä se yksi ekstraviikko uroksia. Ja onpahan sitten AIVAN varma, että tärpit ovat ohi. Eli jälkikiimavaiheen aikana voi viettää ihan normaalia elämää ja pitääkin, että narttu saa muuta ajateltavaa kuin mahdolliset valeraskausoireet kuviteltuine pentuineen.
VastaaPoista