Uusia nappuloita ruokintaan?

Olen jo tovin seuraillut tyttöjen ruokailua tai pikemminkin että sopiiko tällä hetkellä oleva nappula sittenkään meidän koirille - meillä siis syötetään Jahti&Vahti kana-riisiä. Lyhyen ajan sisällä on tullut hieman muutoksia, esimerkiksi; uloste on vihertävää, koirilla jatkuvasti nälkä, turkki hilseilee tavallista enemmän pannan kohdilta, pierut haisee, siis haisee ihan jäätävälle!
Olen lukenut paljon kommentteja kyseiseen ruokaan liittyen ja monen koiralla samaa ongelmaa havaittavissa - eli kyseinen nappula ei taida enää sopia ihan niin hyvin meidän tytöille? Koska todella moni tuttukin on sanonut, ettei tuo nyt ihan normaalia ole että uloste vihertää. En usko että madotukseen liittyy, koska se on jo hoidettu. Aika siis katsoa löytyisikö yhtä hyvin maistuvaa nappulaa kohtuu hintaan - mitään tuhottomasti en viitsisi maksaa ruuasta, koska kolme suuta ruokittavana, mutta jos se maistuvin nappula on hintavaa, niin sitten sitä ostetaan.

Olen jo alustavasti vähän tsekkaillut kokeilun arvoisia nappuloita - tällä kertaa en edes osta markettien nappulaa, koska ne kaikki on jo kokeiltu, mutta mustista ja mirristä löyty kolme ihan kivan kuuloista nappulaa. Hinnatkin ovat ihan kohtuullisia ja kaikki ruuissa on kana vaihtoehto, meidän tyttelit kun eivät kovin mielellään syö mitään liha tai riista ruokaa.

Ensimmäisenä vaihtoehtona on Brit Premium - ainoana miinuksena on että sisältää vehnää. Tytöillä ei tietoisesti ole allergiaa, mutta olen yrittänyt sitä sulkea vähän pois ruuasta. Kananliha 41 % - enemmän kuin nykyisessä nappulassa.
Rotusuosituksissa lukee jopa pinseri!
Jonkun verran selasin tästä ruuasta muiden kommenteja, mutta täytyy aina muistaa että koirat ovat yksilöitä, se mikä käy hyvin toiselle ei sitten taas käy toiselle. Itse kuitenkin tarvis löytää kolmelle koiralle yhteisesti sopiva ruoka. Palautetta oli laidasta laitaan, toiset sanoo että ihan paskaa sapuskaa ja toiset taas sanoo että oikein erinomaista.
Onko teillä kokemuksia kyseisestä ruuasta?


Toisena vaihtohtona on Profine - ei sisällä riisiä, mutta perunaa. Ainakin jossain sivulla oli joku eläinlääkäri sanonut että sopii erinomaisesti herkkävatsaiselle. Itse kuitenkin aina kuullut että peruna ei kuulu koiran ruokavalioon. Mutta kuitenkin, tästä ruuasta luin aika paljon positiivista palautetta. Kanaa ja kasviksia 60% - kiva olisi tietää että mikä sitten on se kanan osuus tuosta määrästä.
Ihan kohtuu hintaista - ajattelinkin että pitäisikö kuitenkin ensin ostaa tätä ruokaa sellainen pieni säkki ja testata miten tytöille maittaa, sitten vasta testata tuota Brit Premiumia.
Onko teillä kokemuksia kyseisestä ruuasta?

Kolmantena vaihtoehtona on varmasti monelle tuttu Pure Natural - tai ainakin siinä suhteessa että paljon mainostettu ruoka. Lihapitoisuus 59%  - joista 38% on tuoretta kanaa ja kalaa. Ihan hyvältä kuulostaa ja tästäkin kuullut paljon hyvää.
Hinta on hieman suurempi kuin kahdessa edellisessä, mutta ei kuitenkaan niin iso ettenkö ihan vakavissani voisi kyseistä ruokaa harkita tytöille.

Onko teillä kokemuksia kyseisestä ruuasta?






Tätä kaikkea voisi veulata ja jossitella, kyllä sitä kuitenkin on tartuttava härkää sarvista ja hankittava testattavaksi joku noista. Siinähän sitä sitten näkee, että tapahtuuko tytöissä muutosta tai onko edes tarpeeksi maittavaa meidän nirsoille elukoille.

Vai onko jollain mahdollisesti ehdotuksia kokeilun arvoiseen nappulaan?

Olen myös testannut Booster merkkistä - ei maittanut, jäi syömättä, joten säkki lahjoitukseen. Tässä alkaa ihan menemään neuvottomaksi, kun ei millään meinaa enää löytää uutta sapuskaa. Jahti&Vahtia kuitenkin reilut pari vuotta mussuteltu ja nyt vasta tulee muutoksia - toki on sanottu että nappuloiden valmistuksessa on tehty jonkunmoisia muutoksia, tai mitä lie, että siksi ei enää sovi monille koirille. Mutta eikun aloittamaan uudestaan tätä nappularallia.

Kokemuksia ja mielipiteitä vaan tulemaan, otan innolla vastaan ehdotuksia ja neuvoja!

Riemukasta pääsiäistä kaikille!

Tyttöjen kanssa otettiin heti aamulla pääsiäismunien kanssa kuvia, nooh kuvat eivät olleet mitään kovinkaa esityskelpoisia - tämä ylempänä oleva kuva taisikin olla ainoa, jossa edes kaksi koiraa viitsii olla kiinnostunut. Kaikenmaailman herkuilla olen koettanut saada kuviin jotain eloa, etteivät aina näyttäisi tympääntyneiltä. Kiinnostus ihan kymppi kun ämmä ottaa kametan käteensä ja pyytää posettamaan. Ulkona ovat aina vähän terhakampia kun ympäristössä tapahtuu huomattavasti enemmän kun täällä sisällä kotona. Onneksi sitä tulee kuitenkin ulkona kuvattua enemmän.

Jamin kanssa käytiin viime viikonloppuna turussa näyttelyissä, yritän kirjoittaa siitä nyt viikonlopun aikana oman postauksen, jos saisin samalla Siljalta niitä kuvia. ettei ihan kuvaton postaus olisi.

Eipäs tässä tällä kertaa sen kummempia kun oikein riemukasta pääsiäistä kaikille!

Kevättä rinnassa

Kevät on mukavasti polkaistu käyntiin, koirien kanssa ollaan paljon touhuttu, aloitetu juoksulenkit - katsotaan kauan oma polvi kestää rasitusta. Gillen kanssa treenailtu vähän omatoimista tokoilua, kontaktia yritetty vahvistaa -  ettei tuo muu maailma olisi aina prioriteetti ykkösenä. Edistystä on tullut, mutta sitten on niitä hemmetin huonoja päiviä myös kun tuntuu ettei tuohon elukkaan saa mitään, siis mitään kontaktia!
Tänään treenailtiin vähän paikalla oloa, jolloin sitten napsiskelin kuvia - siinä toivossa että neiti pysyisi siinä mihin käskettiin jäämään. Positiivisesti yllätyin että käskyt menivät erittäin hyvin läpi! Vuoroin oltiin turvallisesti maassa, vuoroin ruohonleikkurin tai mönkijän penkillä, vuoroin portailla jalat eri askelmilla. Kaikki sujui kuin rasvattu, ei mitään ongelmaa.
Toisinaan on sitten niitä hetkiä, että istumaan meneminenkin on neidille niin vaikeaa että sitten pissitään lattialle - mielenosoitukseksi luulisin? Siis voi luoja niitä päiviä! Ihan kuin meiän taloudessa eläisi prinsessa ja se on miss Gille.

Netan ja Anin kanssa ollaan treenailtu ahkerasti toisten koirien ohittamista, Ani tuntuu lietsovan sitä mesoamista, kun sen saa pidettyä rauhallisena on Nettakin rauhallinen. Mutta tilanteessa toimiminen ei aina auta, Ani ei periksi anna sitten milliäkään kun se mesoaminen yltyy ihan mahottomaksi. Joten sitten joutuukin kahta koiraa komentamaan, eivätkä kummatkaan kuuntele, Mikä noidan kehä!
Jos joku meinaa sanoa tässä kohtaa mene erikseen lenkille, niin voin sanoa kokeiltu on eikä kukaan rehoa, suht hienosti kävelevät hihnassa, pientä tuhinaa saattaa kuulua, mutta sen saa tiukalla komennolla hiljentymään. Joten missä vika? Todennäköisesti hihnan toisessa päässä eli mussa - mutta positiivista on että treenit tuottavat myös tulosta, ei ole enää joka kerta sen oloista mesoamista että vastaantuleva on tuomittu hautaan. Kyllä se tästä positiivisella mielellä (yritetään) mennään!


Sitten Anonyymisti kommentoinut henkilö, kun fiksuna ihmisenä kirjoitit että olen tyhmä ihminen - olisi ollut enemmän kuin hienoa jos olisit selventänyt asiaasi vähän, että miten siihen ratkaisuun päädyit sitten loppujen lopuksi. Kiitos ja kumarrus!

Happy New Year!

Tämäkin vuosi saatu päätökseen, ihanin muistoin! Huikea vuosi kaiken kaikkiaan, toivotaan että vuodesta 2015 tulisi aivan yhtä mahtava! Enempää en ala kertomaan kohokohtia, vaan palataan joulun jälkeisiin aikoihin, josta onkin hieman kerrottavaa.

Joulupyhinä Jamille sattui pieni haaveri tassuun, ihmeteltiin sisällä mistä ihmeestä verta tulee. Kaikki koirat käytiin läpi, kunnes Jami osoitti olevansa hoidon tarpeessa. Oikeassa etutassussa oli jonkun näköinen reikä, sen kokoa ja syvyyttä oli todella paha ensi näkemältä arvioida sen verran oli verta. Tero kävi sitten huuhtelemassa tassun sillä aikaa, kun itse etin hoitovälineet, jolla saisin tassun pakettiin. Ikävä kyllä se koirille tarkoitettu itse liimautuva side oli päässyt loppumaan, joten täytyi laittaa normaali ideaaliside haavan päälle - jonne väliin tuli haavan päälle sellainen haavaliina (?) ja sitten pumpulia hieman tasoittamaan sitä painetta ja lopuksi side käärittiin siihen päälle.
Jami antoi kiltisti hoitaa itseään, ei vikissyt tai vääntelehtinyt suuntaan eikä toiseen. Antoi jopa siteen olla, aluksi sitä oli hieman pakko nyppiä ja heilutella josko se irtoaisi, mutta muuten antoi sen olla. Hetken kuluttua oltiin taas touhuamassa tyttöjen kanssa, eikä edes huomattu että oli pieni onnettomuus käyny tassuun. Jami näytti että kyllä mies kivun kestää!
Seuraavana päivänä haavaa pääsi vähän tarkemmin katsomaan, eikä siinä nyt kummoinen haava ollut, sellainen leveähköltä alueelta lähtenyt tassusta palanen, että hämäsi vähän se veren määrä. Vaikka sitä silloin putsasikin, niin sitä verta vaan tuli lisää, jolloin sitä todellisuutta ei pystynyt siinä hahmottamaan. Onneksi selvittiin kotikonstein, eikä tarvinnut poikaa raahata eläinlääkäriin.

Käytiin äitin ja konkkaronkan kanssa mökillä moikkaamassa isää ja Xenaa - tällee välitietona oli tännekin päin saatu sitä lunta, vaikka viime päivityksessä taisin sitä surkutella kun ei lunta näy eikä kuulu, jopa ihan kiitettävästi saatiin sitä maahan asti, ihanaa että oli valkea joulu! No mutta kuitenkin, mentiin mökille, missä koirat saivat sitten touhuta ja leikkiä keskenään. Xena ainakin oli ihan onnesta piukea kun oli kavereita kylässä! Eikä enää läheskään niin paljoa pelkää meidän hulluja tyttöjä kuin joskus aiemmin - Jamia se ei nyt muutenkaan pelkää, on varmaan tutuin, sen vuoksi kun se oli mukana hakemassa Xenaa tänne takaisin päin. Hauskaa oli, koirilla nyt ainakin! Me siinä vaan seurattiin niiden touhuja, käytiin välillä sisällä lämmittelemässä, kunnes taas mentiin ulos peuhaamaan. Olivat kaikki koirat ainakin väsyneitä kun lähdettiin kotia kohti, autossa oltiin nätisti ja maattiin kylki kyljessä, toisista lämpöä hakien. Gille oli kyllä porukan sitkein ja istui keskellä takapenkkiä, silmät hanakasti lupsuen, mutta ei käynyt maate, kuin vasta jossain puolessa välissä matkaa. Höntti tyttö!

vas Jami, Xena, Gille ja Netan pylly vaan näkyy

Xena muru

Hyvää uutta vuotta 2015!

Joulun odotusta

Joulu jo kovasti alkaa kolkuttelemaan tuolla ovella, vaikka ei silti yleisellä tasolla tunnukkaan. Lunta on maassa niin vähän että oikein masentaa, pimeetä on ja joulun tuntu ei nyt vaan tunnu tarttuvan. 

Koirista kuitenkin päätin vähän napsasta joulumaisia kuvia tonttulakki päässä ja valko-punaisella huovalla maaten. Ei nyt mitään supermahtavia kuvia, tuon lisäsalaman käyttö ei oikein ole ihan hanskassa, kovasti yritetään, mutta kuitenkin sen verran vähän vielä sisätiloissa kuvailen, että ei oikein mene ihan perille se hetkellisesti hahmotettu kuvaushetki. 

Koirille en mitään lahjoja ole vielä ostanut, ehkä pitäisi pari lelua hankkia ja luita tietenkin. Ne villapuvut ne saivatkin jo, nekin laskettiin lahjoiksi, vaikka käyttöön tulivatkin aikaisemmin. Mutta eipä niitä olekaan vielä kuin pari kertaa käytetty, kiitos ihanian kurapaskasade kelien. Masentavaa.

Mitäs me jouluna tehdään? 

Vietetään leppoisia vapaa päiviä, äiti ja pikkuveli tulevat meille viettämään joulua - lähinnä syömään ja saunomaan silloin jouluaattona. Sitten tietenkin käydään mökillä moikkaamassa isää ja Xenaa - tytöt ja Jami pääsevät sinne vähän kirmailemaan - kuluttumaan joulukiloja pois, Pitäisikö itsekkin vähän kuluttaa siinä ohella...? 

Aaah ostettiin tässä kuukausi sitten uusi takka, mutta pystyssä se on ollut vasta parisen viikkoa, voi että kyllä on sitten hienoa! Varaava takka, pitää kämpän mukavasti yön yli lämpimänä, ei tarvitse enää sähkölämmitystä huudattaa koko talvea täysillä. Tytötkin ottavat ilon irti, heti vaan kun takka sytytetään niin kyllä ne paikkansa hakevat siitä edustalta. Olenkin ajatellut hankkia siihen edustalle pari pyöreää mattoa, niin tytöilläkin olisi mukavampaa kun olisi matto makuualustana eikä kova maa. Ajattelenko liikaa koirien mukavuutta?

Hyvää Joulua kaikille!