Päivän spurtit tehty

Tänään käytiin koirien kanssa hiekkamontuilla spurttaamassa vanhan tutun kanssa, tai oikeastaan vanhan naapurimme joilla on rottweiler Roki. Tytöt näyttivät Rokille välittömästi Tyttö-energiaa ja of course kaapinpaikan, mutta kuten aina, hyvin sujui tämäkin treffaaminen :)
Olin jopa saanut aikaiseksi ottaa kameran mukaan, joten tuli ikuistettua otoksia milloin mistäkin tilanteesta. Sain jopa blogiimme uuden otsikko kuvan, ei niin syksyinen, mutta mielestäni aika nätti.

Meillä oli hauskaa! Koirat juoksivat lähes taukoamatta sen tunnin, mitä nyt välillä käytiin viileään hiekkaan maaten, mutta hetken kuluttua juostiin peräkanaa sellaista kyytiä että hiekka vaan lensi. Eikä ilmassakaan valittamista, oikein suotuisa, joskin aavistuksen liian tuulinen, mutta plääh ei se meitä haitannut...

Tämän näköistä meno oli suurimman osan ajasta..

Kuvasta puuttuu Roki, poika oli ehkä liian hidas meidän tyttöjen vauhdille :DD

Tero siinä sitten heitteli vähän väliä keppiä koirille, kolmikko lähti sen perään hippulat vinkuen. Mutta kuten odottaa saattaa meiän Netta kerkesi perille aina ensimmäisenä, joten tyttö lähti lujaa vauhtia karkuun keppi suussa...

Tai sitten jäätävä puukapula keikkui suussa...

Jossain vaiheessa Tero alkoi heitelle keppejä alas montun pohjalle, sinne meni useimmiten Netta yksin, tai Ani kaverina, harvemmin näin. Roki ei tainnut kertaakaan mennä montun pohjalle, taisi olla liian rankkaa puuhaa :D

Tässä tullaan mäkeä ylös!

Tässä venataan yhteistuumin keppiä..

Anin mielestä korvien tuuletus on välillä tarpeen :'D

 Roki väsähtäneenä tyttöjen perässä karaamisesta :)

Tuli myös mietittyä ihan tarkasti omistanko koiran vai hiiren..?

Yhdennäköisyys on hämmästyttävä!

Moikka!

Muutto lähestyy

Noniin, tarkoitus olisi sitten tämän kuun lopussa irtisanoutua tästä kerrostalo kaksiosta, pakata kamat ja muuttaa omakotitaloon :) Voi sentäs, olen jo ihan täpinöissäni! Koirista en tiiä, uskoisin niidenkin odottavan sinne pääsyä innolla, saavatpahan oman pihan, missä telmiä ja leikkiä mielinmäärin :) Pysyvät onneksi pihassa ilmän jatkuvaa tarkkailua, käyn kyllä säännöllisesti tarkistamassa tyttöjen voinnin ja huutelen niitä jos eivät ole katse etäisyydellä. Tulevat luokse onneksi välittömästi, johtunee ehkä herkuista mitä annan niille :D Mutta tottelevatpahan (miten lie kirjotetaankaan) moitteettomasti, ei tarvitse kurkku suorana rääkyä ja komennella, näin meille kaikille parempi.
Vahtikoiran viran ovat kummatkin ottaneet, ilmoittavat välittömästi tunkeilijoista :D Pitää varmaan asentaa tiemme varteen vielä varoitus kyltit niin pysyvät kaikki kaukana meistä, eikä kukaan uskalla tulla pihaan asti.

Tero kyllä havittelee meille kunnon vahtia, sellaista rotua kuin Amerikanakita. Ei mitään, onhan se komea koira on, mutta ei kyllä taida tulla. Havittelen vain Netan tulevaa pentua, jos sellaisia joskus tulee :D Haluan tietenkin yhden narttu pennun meille, saisi olla sitten tuollainen tarmonpesä kuin emänsä, olisi sitten aivan unelma<3
Mutta katsellaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan, toivottavasti pikkuisia Netuskoja :)

Laskentaa

Kävimme vähän montuilla juoksemassa koirien kanssa, Anin ja Netan lisäksi mukana oli äidin kaverin tyttären koira Nuhis (olipas taas vaikeasti selitetty). Ajattelimme sitten kellottaa uudestaan Netan 100 metrin spurtti :) Tällä kertaa me saimme ajaksi 11 sekunttia ja sitten vähän laskeskelimme Netan keskinopeutta se oli humat 54km/h. Vau!! Siis melkein 10km parani nopeus, on se aikamoinen saavutus :) Mutta sehän on aina tiedetty, että mein tyttö on selvä sprintteri.
Ettei Netan suvussa esiintyisi vinttikoiraa? Pitääpä tiedustella Netan kasvattajalta Saaralta :) Ei vaan, hienon tytön Saara on kasvattanut, saa olla oikein ylpeä kasvatti tyttärestään :)

Kuvasatoa

Tässä hieman kuvasatoa tästä päivästä. Netasta sain harmillisesti vain yhden ihan OK:sti onnistuneen kiihdytyskuvan. Laitoin tähän mukaan vielä pari näyttävää vinttikoira kuvaa.

Kyllä niillä vinttikoirilla on ainakin vauhtia. Yksi uros vinttikoira juoksi 100 metriä, 66km/h ja kellotti huimat 6 sekunttia! Oli päivän nopein ja ehdottomasti paras. Voin sanoa, että se oikein salpasi hengen. Sellaista vauhtia pääsee todella harvoin näkemään. Ikävä kyllä, kyseisestä uroksesta en saanut yhtäkään kuvaa :(
Juttelimme koiran omistajan kanssa, joka kertoi että uros juoksee ihan virallisissa kisoissa kilpaa. On kuulemma voittanut suurimman osan lähdöistään, joita se on juossut huimat 53! Wow, ei voi muuta sanoa. Upeita eläimiä!

Mukavan syksyisiä ja kellertäviä kuvia :) Ania ei kuvissa esiinny, koska neiti oli äitini luona tämän päivän ja Netta matkasi mun ja Teron kanssa isälle kiihdytyskisojen jälkeen. Niin olihan äiti mukanamme kisoissa, mutta lähti kotiinsa heti niiden jälkeen, pitämään rakkaalle Anilleni seuraa :)

Kiihdytyskisat

Tämän päiväiset kiihdytyskisat ovat nyt sitten ohi. Hyvin meni! Netta sijoittui omassa luokassaan kuudenneksi, 100 metrin spurtissa vauhtia oli huimat 44km/h, aika taisi olla jokunen 13 sekunttia. Olisihan tuo Netta päässyt vieläkin lujempaa, mutta radan vieressä kököttävä audi oli mielenkiintoisempi ja eiköhän Netuska sitä mennyt sitten tutkimaan :DD

Katsotaan jos Harjavallassa järjestettäisiin makkaramaastot, johon siis saa osallistua kaikenrotuiset ja kokoiset koirat. Kyseessä on maastorata, jossa koirat myös juoksevat aikaa :) Haluan ehdottomasti viedä Netan vielä uudestaan noihin kisoihin. Tyttö kun rakastaa juoksemista ihan yli kaiken!

Ilalla yritän laitella kuvia tänne blogiin niin kisoista, kuin vähän syksyisiä kuvia Netuskasta isän pihalla :)