perjantai 28. helmikuuta 2014

Paratiisi luontopolkku

Käytiin Teron kanssa pitkästä aikaa kiertämässä paratiisi luontopolun lenkki - tosin vain puolet siitä. Ei sinne ihan metsän siimekseen viitsinyt lähteä enää viiden jälkeen rämpimään, kun ei siellä valojakaan ole, olis varmaankin tullut pupu pöksyyn! Käytiin se hieman lyhyempi, mutta kuitenkin ihan toimiva lenkki - paljon ylämäkeä. Tytötkin olivat lenkistä mielissään, eipä sitä samaa talsimista tien reunustoja haistellen, nyt oli uudet hajut nuuhkittavana, joten hieman sai tyttöjä toppuutella ettei mennyt lenkki ihan kiskomiseksi.

Netta käyttäytyi erittäin mallikkaasti, sillä kun tuppaa vetovaihde jäämään päälle kun metsän puolelle astutaan - yleisillä teillä kulkee kyllä nätisti, toisinaan saattaa alkulenkistä olla vauhtia, mutta tasoittuu kyllä. Luontopolulla kuitenkin mentiin rauhallisesti, nokka maassa, eikä mittään kiskomista. Mikä helpotus! 

Gille oli mulla toisena koirana - hieman vielä hiomista hihnassa kulkemisessa, mutta pääasiassa mennään hienosti. Ollaanhan sitä ihan mukulasta asti treenailtu, joten pitäisi olla jo hyvässä muistissa! Gillellä tuolla metsän puolella alkoi vainu vaihde, joten pikkasen sai hillitä sitä menoa, vaikka sai kuitenkin mennä edellä nuuhkien. Välillä tuli niitä vaiheita että Gille ajatteli; "Että menenpäs tuonne päin, ihan sama minne muut menevät" ja sitten se lähtikin jo kiskomaan toiseen suuntaan. Uskoi kuitenkin kerrasta, joten miksikään vääntämiseksi ei mennyt.

Ani kulkikin sitten Teron kanssa, oli kyllä sellaista menoa - huomatkaa Anilta! Se ei ikinä, IKINÄ kisko hihnassa, mutta nyt se painoi kuin tuulispää menemään. Tero joutui ihan kunnolla komentamaan, mutta jästipää ei ottanut komentoja kuuleviin korviinsa. Mahtaakohan kiima aika vaikuttaa asiaan, meinaan Anilla nyt juoksut... Ennen ei kyllä ole kiskonut lenkillä, oli tilanne mikä tahansa - tai no toisten koirien kohdalla alkaa hihnassa tuntumaan pientä painetta, mutta koskaan, koskaan Ani ei kisko. Helppo koira kuljettaa ja kuka vain voi sitä taluttaa, pikkuinen mussu kun on.

Tuli sitten lenkillä napattua hieman kuvia näytille tänne blogiin, ei mittään kovin kummoisia kännykällä otettuja, mutta ehkä niistä nyt jottain selvää kuitenkin saa. 
Todella kiva lenkki ja siellä jaksaa talsia tunti kaupalla! Koko lenkkiin kannattaakin varata noin nelisen tuntia, sen verran hienoja maisemia, varsinkin kesäisin, joten niitä tulee ihasteltua! Ja nyt puhutaan siit koko lenkistä, ei tästä lyhyestä, mikä me käytiin kiertämässä.
Koiratkin tykkäävät - vaikka niitä ei siellä vapaaksi voikkaan päästää. On sen verran yleinen ja paikoittain "vaarallisia" kohtia, joten vältetään ne ja kuljetaan hihnassa.

Reittiä on jouduttua vuosien varrella paljon muuttamaan, kuten lisäämällä noita kulkemista helpottavia "puusiltoja". Maasto välillä niin pehmeää, ettei siellä pysty kävelemään - ja on muutenkin todella suosittu maastopyöräily reitti - joten ei siellä mudassa pääse eteenpäin ilman helpotuksia. Viime vuonna reitin loppupäätä on muuteltu aika paljon, kiertää nyt hieman erikohdasta, mutta sekin vain tuhoisan myrskyn vuoksi - joka kaatoi paljon puita. Kyseisestä paikasta kun ei näitä puita kerätä pois, muistaakseni oli rauhoitettu alue (?) ja kuitenkin paikka pyritään pitämään mahdollisimman luonnon mukaisena - toki helpotetaan tätä reitin kiertäjiä tekemällä näitä siltoja ja näin edes päin.

Kunnon kesäkelejä odotellessa, sitten lähdetäänkin kiertämään koko lenkkiä! Nooh ehkä jo kunnon kevät kelitkin kelpaavat meille!



 Taiteellista porukkaa!

2 kommenttia:

  1. no teilläpä onkin siellä kivoja reittejä (kuvat olivat suuurta plussaa)! tuo pupujussi oli hauska :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuh kyllä täältä iahn kivoja reittejä löytyy - onneksi! Koirillekkin mukavaa vaihtelua :)

      Poista