Lunta tulvillaan on raikas talvi sää....

... ei koirammekaan nyt enää sisälle jää. Koirat kohta laitan hihnoihin ja sitten joutuin matkahan me käymme riemuiten.

Okei, siinä vähän epävireiset sanat Lunta tulvillaan - laulun sanoihin, ei oikein toimi, mutta saa nyt kelvata!
Tämä päivitys jää nyt aika kuvapainoitteiseksi, mitään hehkeää kirjoitettavaa ei valitettavasti ole, mutta ajattelin raapustella edes hieman, jotta blogi ei tee kuolemaa.

Tänään on nätti ilma, hieman lunta tipahtelee taivaalta, pakkasta ehkä yhden asteen verran ja kovasti tekisi mieli lähteä tyttöjen kanssa metsään. Mutta tietenkin auto on purkanut akkua, eikä lähde käyntiin. Hienoa! Tietenkin "tavalliselle" lenkille voisin lähteä, mutta tyttöjä ajatellen olisin mieluusti mennyt niiden kanssa metsään kirmailemaan - korjataan ne olis kirmaillut :D
Koira seurakin ei olis pahitteeksi, mutta kaikki on näin aamusin valitettavasti töissä, joten yksin joudun lenkille lähtemään. Sannin ja pinseripoikien kanssa pitäisi kyllä joskus tehdä pienet treffit jonnekkin, missä saisivat ihan kunnolla kirmata. Mutta nyt kun Anilla alkoi juoksut on miesten kanssa lenkkeily vähän rajoitettua ja sitten Netalla pitäisi alkaa kans tässä lähiaikoina. Liian pian! Ani aloittelee juoksuja aina etuajassa, jos siis laskee määritelmän mukaan. Joten Netta seuraa omien juoksujen kanssa heti perässä. Ei siinä muuten mitään, mutta Netalla kun on tämä pentusuunnitelma alla, niin olen laskenut että vasta maalis-huhtikuun vaihteessa juoksut alkaisivat, niin ei! Nooh katsellaan ja odotellaan :)

 Pieni loppu kuvasarja Netan nenän pyyhkäisystä :D

Viikonloppu tuli ja meni

Kuten otsikkokin jo kertoo, niin viikonloppu on ohi! Harmi sinänsä, mutta sit taas ei, vielä saan nauttia parista vapaasta ja sitten taas työn touhuihin.
Tytöille viikonloppu oli lauantain osalta melko urheilullinen, lähdettiin Teron kanssa heti aamulla montuille piiiiitkästä pitkästä aikaa. Tytöille lähinnä piristys reissu, saisivat kirmata vapaana, vailla "jatkuvaa" tarkkailua. Toki pidin silmällä tiukasti ja komensin jos liian kauas hävisivät, mutta muuten aika leppoisa reissu. Netta ainakin nautti täysin rinnoin, se kirmasi ymäriinsä ja usutteli Aniakin pieneen leikkiin, heikoin tuloksin. Ani meni mieluummin omia reittejään, kiipeili hiekkakasoilla ja kävi tasaisin väliajoin tarkistamssa, josko Terolta irtoaisi pari namia. Ahmatti kun on!

Kyllä reilu tunti montuilla oltiin, kunnes oli aika palata kotiin, kaupan kautta. Kotiin päin matka sujui hiljaisissa tunnelmissa, tytöt makoilivat takaluukussa, mutta nostivat päänsä ylös vasta kaupan pihassa kun auto sammui. Eli reissu oli vienyt virrat pois, hyvä niin!
Kotiin kun päästiin, tytöt menivät välittömästi makuulle, vallaten tietenkin puolet sohvasta. Mutta en niitä komentanutkaan, Tero lähti ulvilaan noutamaan vaatekaappiamme, joka mittatilaustyönä oli tehty yläkertaan sopivaksi. Joten jäin yksin kotiin, silloin ei haitannut jos tytöt sohvalla nukkuivat, muuten niillä ei sinne asiaa ollut. Varsinkaan silloin jos vieraita oli kylässä!

Sitten voisin mainita siitä, että ostin tytöille pienen harkinnan jälkeen Jahti&Vahdin omegaöljyä. Tässä tuoteseloste (koska en millään viitsi itse kirjoittaa siitä):

"Nestemäinen täydennysrehuseos koirille.
Jahti&Vahti Omegaöljyn raaka-aineina on käytetty erittäin laadukasta rypsiöljyä, pellavaöljyä, helokkiöljyä sekä kalaöljyä. Laadukkaitten öljylähteiden lisäksi Omegaöljyyn on lisätty E-vitamiinia, jonka tarve kasvaa aina lisättäessä ruokintaan öljyä. Koirien Omegaöljy sopii annettavaksi sekä energian lisälähteenä että ihon, turkin ja nivelten hyvinvoinnista huolehtimiseen. Tuote sisältää Omega 3 -rasvahappoja 10,43 % ja Omega 6 -rasvahappoja 27,83 %.
Välttämättömiin omega-rasvahappoihin kuuluvat alfalinoleenihappo, EPA ja DHA, jotka ovat omega 3 -rasvahappoja ja linolihappo, gammalinoleenihappo (GLA) ja arakidonihappo, jotka ovat omega 6 -rasvahappoja. Eläimen tulee saada välttämättömiä rasvahappoja ruoastaan, sillä näitä rasvahappoja ei muodostu elimistössä. Omega-rasvahapot huolehtivat elimistössä mm. ihon, turkin ja nivelten hyvinvoinnista.
Annetaan muuhun rehuannokseen sekoitettuna."

Kelpaa tytöille onneksi hyvin. Aluksi Ani nyrpisteli, mutta nyt syö hyvällä ruokahalulla. Netta vähän haisteli, mutta alkoi syömään välittömästi.
Oli kehuttu hirveästi, joten päätin sitten ostaa. Joskus aikanaan tytöille syötin jotain tabletteja, mitä olin Mustista&Mirristä ostanut, nimenomaan tarkoitettu turkin ja nivelten hyvinvointiin, mutta oli työn ja tuskan takana syöttää niitä noille, joten jätin kokonaan pois ja sitten suositeltiin tämmöistä, joten pakkohan sitä oli kokeilla! Mukaan siihen saa annostelupumpun ja purkissa lukeekin kuinka painavalle koiralle kuinka monta painallusta. Tytöt saavat kaksi painallusta.

Sitten voisin vielä mainita siitä, että ollaan Netalle etsitty sulhoa kasvattaja Saaran kanssa ja löysimme sopivan - sekä erittäin komean uroksen! Pistin tietenkin omistajalle viestiä ja hän soittikin tuossa sunnuntaina asiasta. Voin sanoa että odotin puhelua jännittyneenä! Keskusteltiin vähän kaikesta ja loppujen lopuksi sitten saimme myöntävän vastauksen tähän astutukseen. Hih silloin olisi tehnyt mieli heittää voltti jos toinenkin!
Taas ollaan yhden askeleen lähempänä astutusta, kun isäehdokaskin on valmiina :)
Kerron tästä asiasta sitten paremmin.....

Sunnuntai vierailua

Sunnuntaina (toki päivitys tulee myöhässä) käytiin Porissa vierailemassa isän tykönä ja ketkäs muutkaan kuin tytöt mukana. Auto matka sujui kohtuu rauhallisesti, Netta hieman ravasi ikkunalta ikkunalle ja vinkui. Se on rauhaton matkustaja, vaikka toisinaan se istuskelee ja kattelee maisemia. Ani tuttuun tyyliin nautiskeli maisemista, tai sen mitä se nyt sivulaseista ulos näki. Farmarin takalasi kurainen, joten sieltä ei pahemmin ulos näkynyt.
Jos palataan tähän levottomaan matkustajaan nimeltä Netta, niin sitä on turha kieltää kun se ravailee, se lopettaa sen hetkeksi, mutta auta armias kun käännät katseen takaisin tiehen se sama ruljanssi alkaa. Todella raivostuttavaa! Ja sen vielä tekee sen, että taustapeilistä näät koko ajan sen juoksevan ikkunalta ikkunalle. Pitkillä matkoilla se sitten käy istumaan tai makaamaan.
Enkä kyllä osaa sanoa mistä tämä johtuu, onko sillä matka pahoinvointia vai onko se muuten vain levoton matkustaja? Silloin aikanaan kun  meillä oli tavallinen henkilöauto ja koirat matkustivat takapenkillä, sama homma toistui sielläkin. Kun jotkut sanovat, että Netta haluaisi istua ihmisen lähettyvillä. Nooh eipä pädennyt tämä asia levi matkalla. Koko matkan se istui joko takapenkillä vieressä tai etupenkin jalkotilassa, niin se vinkui ja yritti lähteä liikkeelle. Mikä mättää? Olen kokeillut palkita sitä hyvästä käytöksestä, siis kun se malttaa istua hiljaa vinkumatta. Mutta ei ole auttanut, eikä tätä asiaa voi oikein yksin kokeilla :D Kuka ajaisi autoa?
Kun olemme auton kanssa pysähdyksissä, Netta ei ravaile vaan istuu nätisti paikoillaan ja odottaa. Tässä kohtaa aivan samanlainen kuin meidän Ani, kärsivällinen ja rauhallinen. Mutta kun auto lähtee liikkeelle, ravaaminen alkaa.

Kuitenkin palataan pääasiaan, elikkä menimme iskälle, mutta hän oli lähtenyt isoveljelleni, joten otimme sitten saman suunnan. Isoveljeni Markus ja hänen naisystävänsä Sini ovat muuttaneet hieman syrjemmälle, syystä että Sinillä on kaksi omaa hevosta ja ne asuvat nyt omassa pihassa. Ajattelin mennä moikkaamaan tyttöjen kanssa Siniä tallille, mutta hän olikin lähdössä Amigon ja Coran (ne pikkuiset kääpiöpinserit) kanssa lenkille ja pyysi mua seuraksi. Suostuin tietenkin!
Kävelimme ja juttelimme kaikista asioista. Amigo ja Cora leikkivät keskenään, kun taas tytöt tallustelivat aivan vierelläni. Hieman nuuskuttelivat, mutta kävelivät hyvin rauhallisesti. Harvinaista herkkua kun ollaan uudessa paikassa!
Kun pääsimme takaisin pihaan, niin meidän oli sitten aika poistua iskälle. Teron oli tarkoitus vaihtaa hantin puolen kahvan vaijeri uuteen, kun se oli mennyt poikki. Ja osa oli vihdoin ja viimein tullut saksasta tänne suomen kamaraan! Kyllä sitäkin oltiin sitten odotettu!
Siinä kohtaa kun lähdimme, niin Netta oli hyvin rauhallinen, istui nätisti vinkumatta aloillaan aivan Anin vieressä. Kuinka rauhallista olikaan ajaa, ei tarvinnut kuunnella sitä rasittavaa hiljaista vinkunaa, joka oikeasti ottaa päähän!
Iskällä sitten vaan rötväsimme tyttöjen kanssa sohvalla ja katteltiin telkkaria, kun Tero vaihtoi autotallissa sitä vaijeria iskän kanssa. Oli kyllä hienoa käydä iskällä ja poistua täältä Harjavallan liiankin tutuista maisemista ja viettää mukava sunnuntai rakkaiden ihmisten ja eläinten parissa :)

Match Show Luvia

Tänään lähdin Sannin ja Kimblen mukaan Luvian Match Show:hun, en ottanut omia koiria mukaan, katsotaan josko sitten seuraaviin sitten ottaisi :) Kuvailin paljon koiria, mutta valitettavasti jotkut kuvat epäonnistuivat, mutta liitän tänne hyvän kuvakokoelman ja niitä on paljon!
Tuli myös juteltua satunnaisille ihmisille, kuten mulla yleensäkin on tapana. On mukava tavata ihmisiä, jotka eivät heti katso kieroon, kun vähän koettaa pientä keskustelun tynkää viritellä. Varsinkin afgaanin omistajan kanssa tuli juteltua hyvä tovi, oikein mukava nainen. Kiva tietää, että tälläisiä ihmisiäkin on vielä maanpäällä!

Ikävästi maneesissa oli kylmä, joten hetkellisen seisonnan seurauksena olin aivan jäässä. Harvemmin maneesit mitään lämmitettyjä on, vaikka niitäkin kyllä on, mutta tämä oli tämmöinen perus maneesi. Omaksi lämmikkeeksi tinssasin paikallani, se auttoi vaikkakaan ei tarpeeksi. Monet koiratkin tärisivät, joten ihmiset pitivät niitä liikkeessä ja monellä oli vielä jonkunmoinen talvimantteli päällä. Ja pienet koirat menivät sopivasti sylissä :) Ei ehkä ihan paras mahdollinen paikka, mutta huomattavasti parempi kuin seisoa ulkona, jossa vielä kaiken kukkuraksi alkoi sataa lunta!

Mätsäreissä on se hyvä puoli, että näkee paljon erilaisia koiria. Toki näyttelyissäkin, mutta siellä tulee yleensä seisottua oman kehän laitamilla, joten näkee enimmäkseen sen läheisyydessä pyörivät rodut. Mutta mätsäreissä näkee useita rotuja sen enempää sielläkään kiertelemättä, yleensä vaan seurailen ja ihailen muiden elukoita.

Jos palataan hieman Kimblen suoritukseen, niin olen sivusta katsojana todella ylpeä! Poika käyttäytyi oikein mallikkaasti ja saikin yleisön joukosta jonkun verran kehuja. Ei mitään turhia hötkyilyjä suuntaan eikä toiseen, vaan nätisti Sannin rinnalla tallusteli eteenpäin ja pääsi hienosti punaisten (ns. parempien) jatkoon. Sitten vain odoteltiin pentukehän päättymistä, jotta tapahtuisi tämä loppu arvostelu. Voitteko uskoa, että lähes puolitoista tuntia meni pelkästään pienten pentujen arvosteluun? Huh, se tuntui ikuisuudelta! Vaikka siihen ei niinkään huomiota kiinnittänyt, kun seura oli todella rattoisaa ja hauskaa :)
Mutta lopulta kun Sanni ja Kimble meni punaisten kehään, jännitin siellä laitamilla. Sijoitusta odotettiin ja se myös saatiin. Kimble kurvasi hienosti punaisten kakkoseksi! Wau! Tässä parit parhaimmat otokset Kimblestä ja Sannista.

Suomenajokoira

Englanninspringerspanieli

Leonberginkoira

Rottweiler (pentu)

Italianvinttikoira

Kääpiösnautseri

Venäjän vinttikoira

Eurasier

Havanna

Australianpaimenkoira

Samojedinkoira

Welsh corgi

Englanninbuldoggi

Whippet

Tanskandoggi

Suomenlapinkoira

Lyhytkarvainen Collie

Afgaaninvinttikoira (pentu)

Staffordshirenbullterrieri

Afgaaninvinttikoira

Saksanpaimenkoira

Aika kuvapainoitteinen päivitys ja noi kuvat nyt on tuolla miten sattuu, blogi ei antanut laittaa niite sillee hienosti vierekkäin, kuten Kimblen kuvat sait, muut vaan loikki pitkin ja poikin! Ärsyttävää! 

Kummalla puolella koiraa talutetaan?

Päätin tehdä tälläisen miete-ajatus päivityksen, koska olen itse saanut kuulla tästä jo parisen kertaa. Ajatus on kytenyt mielessäni jo useamman viikon ja nyt paremmin parin päivän ajan, mutta en yö töiden jälkeen ole viitsinyt tänne raapustella sekavaa päivitystä, joten nyt kun on kunnon yö unet otettu, niin eiköhän se ajatuskin ole (suhteellisen) selkeä :)

Elikkä aloitetaan viime kertaisesta valitus kerrasta, jonka sain tyttöjä lenkittäessä.

"Olin kävelemässä tyttöjen kanssa keskustaa kohti, tarkoituksena oli että Tero ottaa meidät kyytiin sillalla, koska piti hakea auto huollosta. Kävelimme reippaaseen tahtiin vasenta puolta tietä, pari koirakkoa tuli vastaan heti lenkin alussa, hekin vasenta puolta kulkien (meistä katsottuna oikealla), joten ohitus tapahtui rauhallisissa tunnelmissa. Kun pääsin risteysalueen tuntumaan, meitä vastaan tuli vanhempi rouva pienen koiransa kanssa, kulkien kummalla puolella sattuu, mutta nähtyään meidän tulevan, vaihtoi oikeaan reunaan, joten kävelimme toisimme vastaan. Törmäyskurssi tulossa! Hidastin aavistuksen tahtiani ja itsepintaisesti ajattelin, että rouva väistää. Tytöt alkoivat vähän tuhahdella remmin päässä, vastaten pienen koiran räyhäämiseen. Rouva koukkasi hieman sivuun, mutta ohitimme toisemme todella lähekkäin. Sitten aivan kohdallani rouva sanoi.
- Ihan tiedoksesi koiria kuuluu kuljettaa tien oikeaa reunaa.
Siihen sen enempää miettimättä vastasin: - Kuljetan sillä puolella mihin on mut opetettu.
- Olen soittanut poliiseille tästä ja he sanoivat että oikeassa reunassa kuljetaan.
Siihen vastasin: - Selvä, kuljen silti vasenta puolta.
- Soitan poliiseille nyt heti uudestaan ja valitan tästä.
Siihen vastasin: - Selvä ihan sama.
Ja lähdin jatkamaan matkaa tyytyväisenä kulkien edelleen tien vasenta reunaa, rouvan mutistessa takanani jotain kulkemis säännöistä."

Olen tässä nyt sitten pähkäillyt, että pitääkö asia tosiaan paikkaansa, kuuluuko kulkea koiran kanssa oikeassa reunassa? Ei siihen mitään, kyllä tytöt osaavat kulkea kummalla puolella tahansa, mutta vasen on niille niin sanotusti "helpompi". Olen sillä puolella kuitenkin kulkenut tyttöjen kanssa koko niiden elämän ajan!
Pari foorumiakin kävin lukemassa ja siellä sanottiin vasenta puolta vastaan, että puolesta. Moni sanoi että suomessa vallitsee oikean puoleinen liikenne (juu tiedetään!) ja se pätee kuulemma myös kävelijöissä.
Silti on aika hassua, että suurinosa koirakoista kävelee loppupeleissä vasenta reunaa pitkin, olen sitäkin tässä jo hyvän tovin seuraillut. Satunnaiset vanhukset pikku koiriensa kanssa ovat kävelleet oikeaa reunaa myöten, mutta niistäkin suurin osa kuitenkin vasenta reunaa käyttäen. Mikä on todellinen kävellytys puoli?

Koirakouluissa kuitenkin opetetaan vasen puoli. Miksi siellä opetettaisiin väärä puoli, koska siellähän on tarkoitus kuitenkin oppia koiran kanssa pelisäännöt? Olen tästäkin jutellut parille ihmiselle, jotka ovat käyneet sekä Porin, että Harjavallan koirakouluissa. Siellä ollaan sanottu että koiran kanssa kuljetaan vasenta reunaa käyttäen. Hmm, jännä juttu!


Tälläisen asian luin liikketurvasta, jossa on kerrottu kävelijöiden paikat liikenteessä:


Pyörätie ja jalkakäytävä on yhdistetty. Jalankulkija kulkee yhdistetyn väylän vasemmassa tai oikeassa reunassa. Näin pyöräilijä pääsee ohittamaan hänet keskeltä hyvin. 


Mielenkiintoista, liikennesäännöissä sanotaan että voi käyttää kumpaa tahansa, joten en ole tehnyt mitään virhettä! Täällä kun on pelkästään näitä yhdistettyjä, joten hyvillä mielin voin jatkaa kävelyäni tien vasemmassa reunassa :)

Tiedän senkin, että olisin voinut kiltisti väistää kyseistä rouvaa, mutta aina ei oma luonto anna periksi. Hän kuitenkin hyppi puolelta toiselle, kunnes huomasi meidät ja jäi oikeaan reunaan. Miksi ei voinut jatkaa matkaansa vasemmalla ja palata jälkeemme takaisin oikeaan reunaan?
Ainoastaan missä tarkoituksella kuljetan koiria oikeassa reunassa on silta, jos kuljettaisin vasemmalla puolella tytöt kävelisivät autotien puolella, mitä itse pidän aika vaarallisena. Siinä kun tunnetusti mennään ylinopeutta, joten vaaratilanne voi syntyä silmänräpäyksessä.
Toki jos menemme Sannin ja pinseripoikien kanssa lenkille, jompi kumpi yleensä kuljettaa oikeassa reunassa, tapa vaan tuli käytäntöön, toki huomioimme muut liikenteen käyttäjät paremmin, koska valtaamme koko tien. Yleensä kuitenkin kävelemme sellaisissa paikoissa, jossa harvemmin muita tien käyttäjiä on. Jos kuljemme peräkanaa, niin aina menee hihnat tai fleksit sekaisin, tytöt joko hidastavat, jos pojat kävelevät takana, tai jos pojat edelle niin tytöt kiihdyttävät. Niin ja helpompi keskustella ystävän kanssa kun mennään vastakkaisilla puolilla..

Olikohan siinä sitten kaikki? Eipä ainakaan mieleeni enään juolahda kyseiseen asiaan mitään lisättävää, jos keskutelun aihetta löytyy, niin kommenttia vaan rohkeasti tulemaan :)