Metsässä

Menimme aamupäivällä koirien kanssa metsään. Ne olivat innoissaan, viimeinkin ilmat sallivat meitä. Siellä ne karasivat minkä jaloistaan pääsivät. Ani kiusasi Amigoa ja Coraa koko ajan. Ei antanut heille hetkenkään rauhaa, pirullinen koira :)
Ne kuitenkin nauttivat sydämmiensä kyllyydestä vapaana juoksemisesta. Ollaan jouduttu olemaan neljän seinän sisällä nyt pari päivää, sateiden takia. Ja nyt viimeinkin pääsimme ulos purkamaan energiaa! Voi sitä niiden iloa ja riemua.

Pelasimme metsässä koirien kanssa piiloa.
Ensiksi heitimme koirille jonnekkin pitkälle kiven/kepin ja kun ne lähtivät hakemaan luikahdimme Teron kanssa piiloon. Koirat tietenkin huomasivat poissa olomme heti ja palasivat kiireen vilkkaan etsimään meitä. Jälleen näkemisen riemu oli suuri, ihan kuin näkisimme piiitkästä aikaa, vaikka pari sekunttia sitten menimme piiloon. Mutta koirat on koiria. Ani oli eniten innoissaan näkemisestämme, hellunen.
Ja sitten ihan muuten vain kiertelimme siellä sun täällä. Aikamme kuluksi ja koirien riemuksi. Parempi nyt olla ulkona kun on nätit ilmat ja nyt kun siellä vielä viitsii olla :)


Vai onko Ani sittenkin rusakko??








Ryhmäkuvaaa :)

Vettä, vettä, vettä, vettä ja vettä

Aamulla kun heräsin lähdin viemään koiria ulos yksitellen, en viitsinyt niitä kaikkia kerralla ottaa. Älkää kysykö miksi, en vaan ottanu :D
No kuitenkin, lenkkimme jokaisen koiran kanssa tyssäsi ulko oven katokseen. Siitä kukaan koirista tullut pidemmälle, ainakaan vapaa ehtoisesti. Vettä tuli kun aisaa (Tulee vieläkin!).
Ani suostui sitten loppujen lopuksi tulemaan kanssani edes vähän matkan päähän. Mutta sekin melkein juostiin, pissattiin ja kakattiin. Ja turbo vauhtia takaisin katokseen. Vesi pisarat vain lensivät tassujen pohjasta ja näytti siltä kuin Ani vaspustaisi :'D
Yleensä Ani kävelee hyvin hiljaa, ettei vain masunpohjaan lennä yhtäkään pisaraa, hieno neiti.

Ärsyttää tälläiset vesikelit. Ei huvita lähteä mihinkään, eivätkä koirat tule mieluusti edes ulos. Vaikka yleensä ne lähtevät ulos heti kuin pyydetään. Nyt se on kuin kuolema niille. Hienoja koiria meillä täällä, ei voi kastua yhtään :D
Niille pitäisi takoa päähän:
"ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku
kun on alkuun päästy niin antaa mennä vaan..."

Mutta mitä ne siitä, vesi on kamalaa ja sillä selvä. No en mäkään nyt sadetta rakasta ja se vain masentaa mieltä, mutta hyvä se on välillä että sataa.

Ani makoilee nyt tyytyväisen fleecen alla, eikä pois tule vaikka kuinka pyytää. Siellä on lämmin ja hyvä olla. Sateen jälkeen ykköspaikka, eikä parempaa löydy meiltä, ihan sellainen ilme on tytöllämme :)
Mikäs siinä fleece on lämmin.

Sergei poissa pelistä

Eilen yöllä tuli vähän ongelmia, kissan ja koirien kanssa. Miku halusi tulla välttämättä meille yöks, ymmärrettävää koska pelkää olla yksin. No kuitenkin, Ani rupesi sitten illan edetessä kiusaamaan Sergeitä, Cora nyt makoili vain, mutta sitten oli Amigo, se seurasi Sergeitä kuin mikäkin. Ei hetkenkään rauhaa.
No nukkumaan mentäessä, ei meno ollut koirien keskuudessa muuttunut, kissa raukka juoksi niitä pakomaan mitä honteloilta jaloiltaan pääsi koirat tiukasti kintereillä. Ei olut muuta vaihtoehtoa kuin viedä Sergei takaisin kotiin.

Mutta kissa oli ikionnellinen päästyään takaisin turvalliseen kotiin :) Ja omakin mieli koheni siinä samalla, ei tarvitse pelätä että koirat syövät se yöllä. Mutta toinen ongelma ovat Eijan kaksi muuta kissaa Tyttö ja Pellervo. Toivotaan että yö meni niiden keskuudessa hyvin ja Sergei olisi hengissä.
Tässä kohta puoliin lähemme Teron kanssa ruokkimaan kissat ja tarkistamaan ne ihan muutenkin.

Sergei ja koirat meillä hoidossa

Tänään äitini ja Eija lähtevät laivalle, tai Tero lähti heitä heittämään Turkuun tässä tunti sitten.
Siinä sitten vain kävi niin että lupasimme ottaa Sergein meille hoitoon, koska sitä ei voi jättää muiden kissojen kanssa. Syytä tähän en oikeastaan tiedä, mutta ei se haittaa. Viemme sen huomen aamupäivällä sinne takaisin.
Mutta siinä kävi myös sitten niin että Markus ja Sini toivat Amigon ja Coran hoitoon! No mikäs siinä, koirat luultavasti menevät Mikun kanssa äidille täksi yöksi. Katsotaan nyt miten ne tulevat toimeen.
Ania ei Sergei enää kiinnostanut, mikä on toisaalta ihan hyvä. Eipä mene niiden perässä sitten koskaan muulloinkaan. Se kävi kerran nuuhkaisemassa sitä ja meni pika vauhtia takaisin omaan kopperoon nukkumaan.
Amigo ja Cora pörräsivät kuin ampiaiset Sergein ympärillä, mutta turpiin tuli heti!

Mutta nyt vaan seurataan että miten menee, kirjustan huomenna lisää :)

Kissa komppania

Tässä pariin päivään, ei oikein ole tapahtunut mitään kummempaa. Ilmat eivät ole yhtään sallineet on joko tullut vettä tai ilma on muuten vain ollut niin jäätävä, ettei sitä ihan mielellään lähde mihinkään. Mutta Anin takia teen mitä tahansa, joten kamppeet niskaan ja ulos. Neitimme on vähän ymmällään kelien suhteen, joten pihasta lähteminen tuottaa taas päänvaivaa. Kylla se pihasta vitkastelleen pois tulee ja etemme oikeaa etana vauhtia :)
Mutta niitä perus asioita olemme harjoitelleet, kuten nyt vaikka istumista, maahan menemistä, hampaiden katsomista, korvien ja kynsien leikkuuta. Ja hyvin ne nyt jo alkavat sujua, Ani neitimme oppii koko ajan :)

Tänään sitten kuitenkin menimme äidin ystävätterelle Eijalle kylään. Hänellä on kaiken kaikkiaan kolme kissaa. Valkoinen tyttö kissa nimeltä Tyttö. Punertava kolli kissa Pellervo ja musta parikuinen kolli kissa Sergei. Tyttö ja Pellervo ovat jo vanhempia.
Kuitenkin otimme Anin mukaan, kuten nyt melkein aina. Neitimme näkisi elämänsä ensimmäisen kissan, ajatelkaa. No kuitenkin sitten Eijalla pistimme Anin varmuuden vuoksi kiinni, jos vaikka kissat hermostuisivat. Vanhin kissoista eli Tyttö, meni omiin oloihinsa. Pellervo tuli ensimmäisenä tervehtimään Ania. Ani oli heti menossa leikkimään, mutta kun Anin leikit ovat kovakouraisi jouduimme estämään sitä. Sergei tämä musta pieni ja pippurinen kissa tuli myös Ania tervehtimään ja antoi kuulkaas samantien turpiin :D Oli Ani niin ihmeissään tästä vieraanvaraisuudesta, että haukkui Sergein ihan pystyyn. Sergei vain sähisi ja kävi näpäyttämässä Ania uudestaan nokalle. Ani haukkui Sergein uudestaan pystyyn ja yritti mennä sen tykö, leikkimään tai tappamaan. Kuka tietää?
Anin ensi kosketus kissoihin oli ihan hyvä, omasta mielestäni. Otetaan Sergei vaan pois laskuista :D Kamala kissa, meni heti antamaan turpiin ku tultiin kylään.
Tosi ystävällistä!