Ikiliikkuja Ani

Otsikko oikein tihkuu sarkasmia kun puhutaan Anista ja ikiliikkujasta samassa lauseessa - kyllä tuota Ania kuvaa parhaiten sana sohvaperuna. Eihän se muuta tekisikään kuin löhöilisi päivät pitkät siellä sun täällä, mihin nyt vaan jaksaakin itsensä kammeta. Tänään kerkesin pari kuvaa napata siitä kun se makoili kolmessa eri paikassa, muita paikkoja en huomannut kun tuli käytyä vähän asioilla, mutta oli kyllä hymy herkässä. Siinä missä Netta ja Gille mussuttelivat luitaan, niin Ani otti rennosti torkkuen. Ja kyseessä on pinseri, joka tunnetaan energisenä koirana. Mikä Ani on oikeen rotuaan?

Ensimmäiseksi Ani otti torkkujaan omalla pedillä - joka on nyt vähän pikkuruista kokoa. Kiitos kissan joka kävi kusemassa isomman pedin! Nyt olisi harkinnassa hieman erillainen peti, se tosin pitää tilata netistä ja hintaa on reilusti yli 100€, pitääpä tilata heti kun antaa varat siihen myöden. No kuiteskin palataan takaisin sohvaperunaan - neiti oli niin kuoleman oma pedissään tuossa takan edessä (takka on heti kuvassa oikealla) ettei välittänyt ollenkaan mun kuvailuista. Gille kävi pari kertaa tökkimässä, mutta Ani vaan oli. Onko hieman laiska koira?

Jossain vaiheessa takan lämpö taisi olla Anille liiaksi, joten neiti oli siirtynyt olohuoneen matolle todellakin aivan pitkin pituuttaan. Nappasin nopeasti kuvan, koska kamera oli valmiina näitä hetki varten. Pitihän nämä nyt ikuistaa oikeen blogiin asti. Kyllä sitä välillä oikeen miettii että miksi Ani poikkeaa näin paljon pinserin tyypillisestä rotumääritelmästä? Siis onhan aina roduissa poikkeuksia, mutta energinen ja aivan toisessa ääripäässä oleva sohvaperuna eivät kyllä millään voi osua samaan rotuun. Olen kuitenkin tavannut lukuisia pinsereitä, sekä keskustellut paljon pinserien omsitajien kanssa - eikä kellään ole ollut samanlaista laiskiaista kuin meillä! Siis Ani on niin laiska että lenkillekin lähtö on sille yhtä kidutusta! Alkaako olemaan jo noloa?

Viimeisimpänä mutta ei suinkaan vähäisimpänä Ani oli siirtynyt sohvalle torkkupeiton alle nokosille. Olohuoneessa muutenkin aika kuuma, niin toinen änkeää itsensä vielä peiton alle - tuosta se kyllä sitten siirtyi peittojen alta pois tämän kirjoituksen aikana, jääden kuitenkin sohvalle vielä pitkälleen. Enää en tiedä mitä pitäisi sanoa. Ani on kyllä aivan mahtava koira sen helppoisuuden takia - jos ei lasketa sen agressiota toisia koiria kohtaan, mutta perusluonteeltaan. Ongelmana on ettei se mukamas jaksa tehdä mitään, se on vaan niin 'tylsä' koira. Sen kanssa on turha yrittää edes touhuta mitään, koska sen ilme on; "Ootko sä nyt ihan tosissas että mä joudun liikkumaan?". Toisinaan se saa hepulikohtauksia, mutta niiden jälkeen ollaan sitten niin koomassa loppupäivän, ellei siihen päälle vielä seuraavaa viikkoa, että sille makaamisen määrälle ei ole rajaa. Anista ollaankin aina laskettu leikkiä, että se on ikiliikkuja, joka makaa sen 23,5 tuntia vuorokaudessa. Ihana koira se on, enkä antaisia sitä pois mistään hinnasta!