Netta osaa hommansa, tosin etujalat saisivat olla hieman taaempana, niin sitten oltaisiin oikeilla jäljillä. |
Aah Gille, niin takakorkeena.. Ei se kyllä yleensä noin takakorkeelta näytä. Etupää aika etupainoisena ja selkä jännittynyt. Etujalat saisi myös olla hieman taaempana. |
Jami näyttää kans miten homma hoidetaan kotiin. Etujalat saisi myös olla hieman taaempana, jolloin rintaa saisi enemmän esille. Takajalat ehkä voisi myös olla aavistuksen taaempana. |
Voi meiän Ania, on se vaan niin....reppana. Ensinnäkin etupää ryhdikkäämpänä, selkä ei noin jännitynyt, takajalat ja etujalat vielä hieman taaempana. |
Sitten vaan köllöteltiin auringon palvonnan alaisina ja seurattiin nuorimmaisten temmellyksiä, niitä ei tuntunut helle häiritsevän yhtään, vaikka vanhemmat rouvat vetivät tyytyväisinä hirsiä, eikä kiire ollut mihinkään. Gille veti ympäri pihaa satalasissa ja Jami yritti kovin pysyä menossa mukana, mutta Gille kevyempi rakenteisena tekee sellaisia syöksyjä sinne tänne, ettei pojalla ollut mitään mahiksia. Mutta kun alettiin painimaan, niin meiän tyttöhän se siellä alimmaisena pyöri, ihme! Toki sekin teki vasta hyökkäyksiä, mutta ehkä se antoi Jamille vähän tasotusta tässä paini hommassa - kun neiti taas hallitsee tämän juoksun? Heh, ehkäpä ei.
Ja kuten alla olevista kuvista näkyy, koirani eivät ole mitään täysjärkisiä :D
Siinä ulkona istuessamme, alkoi jyristä ja taivaalle kerääntyi tummia pilviä. Olin jo ihan valmistautunut kunnon ukkosmyräkkään, mutta harmikseni, se sitten meni ihan tästä vierestä. Saimme vaan kuunnella ukkosen sulosointuja, mutta emme kokea sitä. Tylsää!
Mutta toisaalta parempi näin, saanpa viimeinkin nauttia ihanasta auringonpaisteesta vapaallani, sekä tietenkin viettää sitä ihanan mieheni ja koirien kanssa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti