Happy New Year!

Tämäkin vuosi saatu päätökseen, ihanin muistoin! Huikea vuosi kaiken kaikkiaan, toivotaan että vuodesta 2015 tulisi aivan yhtä mahtava! Enempää en ala kertomaan kohokohtia, vaan palataan joulun jälkeisiin aikoihin, josta onkin hieman kerrottavaa.

Joulupyhinä Jamille sattui pieni haaveri tassuun, ihmeteltiin sisällä mistä ihmeestä verta tulee. Kaikki koirat käytiin läpi, kunnes Jami osoitti olevansa hoidon tarpeessa. Oikeassa etutassussa oli jonkun näköinen reikä, sen kokoa ja syvyyttä oli todella paha ensi näkemältä arvioida sen verran oli verta. Tero kävi sitten huuhtelemassa tassun sillä aikaa, kun itse etin hoitovälineet, jolla saisin tassun pakettiin. Ikävä kyllä se koirille tarkoitettu itse liimautuva side oli päässyt loppumaan, joten täytyi laittaa normaali ideaaliside haavan päälle - jonne väliin tuli haavan päälle sellainen haavaliina (?) ja sitten pumpulia hieman tasoittamaan sitä painetta ja lopuksi side käärittiin siihen päälle.
Jami antoi kiltisti hoitaa itseään, ei vikissyt tai vääntelehtinyt suuntaan eikä toiseen. Antoi jopa siteen olla, aluksi sitä oli hieman pakko nyppiä ja heilutella josko se irtoaisi, mutta muuten antoi sen olla. Hetken kuluttua oltiin taas touhuamassa tyttöjen kanssa, eikä edes huomattu että oli pieni onnettomuus käyny tassuun. Jami näytti että kyllä mies kivun kestää!
Seuraavana päivänä haavaa pääsi vähän tarkemmin katsomaan, eikä siinä nyt kummoinen haava ollut, sellainen leveähköltä alueelta lähtenyt tassusta palanen, että hämäsi vähän se veren määrä. Vaikka sitä silloin putsasikin, niin sitä verta vaan tuli lisää, jolloin sitä todellisuutta ei pystynyt siinä hahmottamaan. Onneksi selvittiin kotikonstein, eikä tarvinnut poikaa raahata eläinlääkäriin.

Käytiin äitin ja konkkaronkan kanssa mökillä moikkaamassa isää ja Xenaa - tällee välitietona oli tännekin päin saatu sitä lunta, vaikka viime päivityksessä taisin sitä surkutella kun ei lunta näy eikä kuulu, jopa ihan kiitettävästi saatiin sitä maahan asti, ihanaa että oli valkea joulu! No mutta kuitenkin, mentiin mökille, missä koirat saivat sitten touhuta ja leikkiä keskenään. Xena ainakin oli ihan onnesta piukea kun oli kavereita kylässä! Eikä enää läheskään niin paljoa pelkää meidän hulluja tyttöjä kuin joskus aiemmin - Jamia se ei nyt muutenkaan pelkää, on varmaan tutuin, sen vuoksi kun se oli mukana hakemassa Xenaa tänne takaisin päin. Hauskaa oli, koirilla nyt ainakin! Me siinä vaan seurattiin niiden touhuja, käytiin välillä sisällä lämmittelemässä, kunnes taas mentiin ulos peuhaamaan. Olivat kaikki koirat ainakin väsyneitä kun lähdettiin kotia kohti, autossa oltiin nätisti ja maattiin kylki kyljessä, toisista lämpöä hakien. Gille oli kyllä porukan sitkein ja istui keskellä takapenkkiä, silmät hanakasti lupsuen, mutta ei käynyt maate, kuin vasta jossain puolessa välissä matkaa. Höntti tyttö!

vas Jami, Xena, Gille ja Netan pylly vaan näkyy

Xena muru

Hyvää uutta vuotta 2015!